Pitkä CV

 

A N S I O L U E T T E L 0

 

                     

Saressalo, Lassi Leo Veli

Syntymäpaikka: Virolahti

Syntymäaika: 4.6.1948

 

KOULUTUS

 

– Ylioppilastutkinto Lappeenrannan lyseossa 31.5.1968

– Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto Turun yliopistossa 24.10.1972

– Filosofian kandidaatin tutkinto Turun yliopistossa 7.11.1973

– Museotekniikan kurssi Turun yliopistossa 17.9.1971‑ 30.11.1971

– Filosofian maisterin arvo, Turun yliopisto 7.5.1975

– Julkisen palveluyksikön tuloksellisuuden kehittäminen, Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus. 16 p. 1992

– 43. alueellinen maanpuolustuskurssi. 12.‑16.2.1996, jatkokurssi 2004

– Väitellyt Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 7.6. 1996 aiheesta: Kveenit, tutkimus erään pohjoisnorjalaisen vähemmistön identiteetistä. SKS. Tiedekunta hyväksynyt väitöskirjan 25.9.1996 arvosanalla magna cum laude approbatur.

– EU-asiantuntijakoulutus. Tampereen kaupungin koulutusyksikkö, Bryssel, Strasbourg, Luxenburg. Syksy 1996.

– Filosofian tohtorin tutkinto. 25.9.1996

– Folkloristiikan dosentti. Turun yliopisto 3.4.1997.

– Tampereen kaupungin johtajakoulutus, hallinto, talous 1998–2002.

– Yrittäjäkurssi 4.4.–16.5.2005.

­ Todettu päteväksi hakemaansa Turun yliopiston kulttuuriperinnön professorin virkaan. Asetettu 3. ehdokassijalle 2008.

 

KIELITAITO

 

– Äidinkieli: suomi

– Pro gradu ‑kirjoitus suomen kielellä 1973

– Todistus Turun yliopiston opettajan virkaan tai toimeen vaadittavasta kyvystä ymmärtää ruotsin kieltä, konsistorin määräämä tutkija Christer Hummelstedt 1974

– Todistus ruotsin kielen hyvästä suullisesta ja kirjallisesta taidosta, valtion kielitutkintolautakunnan apujäsen Eskil Hummelstedt 15.1.1981

– Käytännön norjan kielen taito (opettajana Bergenin yliopistossa, Altan aluekorkeakoulussa, Tromssan yliopistossa, kenttätyötä Pohjois-Norjassa 1976­1985).

– Fil.kand. tutkintoon edellytetyt kieliopinnot saksan ja englannin kielissä.

– Saksan kielen täydennyskurssi, Mittelstufe III, Goethe-institut Rothenburg o.d. Tauber 30.04.- 29.5.1991.

– Saksan kielen intensiivikurssi. Universität Chemnitz‑Zwickau 6.–25.8.1995.

– Englannin kielen intensiivikurssi, Lontoo. 10 pv. marraskuu 1991.

– Tyydyttävä viron kielen taito. Passiivinen tanskan kielen osaaminen.

 

PÄÄTOIMEN LUONTEISET PALVELUSSUHTEET

 

– Puolustuslaitos, luutnantti 1.5.1969–31.5.1969, 1.8.1969–14.9.1969

– Valtion humanistinen toimikunta, tutkimusapulainen (Inkerin henkisen kansanperinteen tutkimus)15.9.1972‑31.12.1973

– Valtion humanistinen toimikunta, tutkimusapulainen (Saamelaisen folkloren tutkimusprojekti) 1.1.1973‑31.7.1974

– Hoitanut 1/4 Turun yliopiston folkloristiikan ap. assistentin toimesta 1.1.1973–31.12.1973, hoitanut 1/2 Turun yliopiston folkloristiikan ap. assistentin toimesta 1.1.1974­31.1.1974. hoitanut 1/2 Turun yliopiston folkloristiikan ja uskontotieteen tp assisistentin toimesta 1.1.1975–31.10.1975

– Nordiska Institutet för folkdiktning, tutkimussihteeri 1.8.1974–31.12.1979

– Universitetet i Bergen, Etno‑folkloristisk Institutt, folkloristiikan vt. lehtori, 15.1.­15.6.1980.

– Helsingin yliopisto, kansanrunoustieteen vt. assistentti 1.9.1980–31.12.1980

– Turun yliopisto, folkloristiikan vs. assistentti 1.1.1981–31.3.1981–31.12.1981

– Toiminut Suomen Akatemian humanistisen toimikunnan projektin "Kvensk kulturforskning i Nord-Norge" vastuullisena johtajana 1982–1986

– Turun yliopisto, työsopimussuhteinen tutkija kulttuurien tutkimuksen laitoksessa (Suomen Akatemian rahoittama projekti "Kvensk kulturforskning i Nord‑Norge") 1.1.1982–31.12.1986

– Turun yliopisto, päätoiminen tuntiopettaja kulttuurien tutkimuksen laitoksessa/ folkloristiikka 1.1.1987–31.7.1987

 

– Turun kaupunki, Kulttuurikeskuksen johtaja 1.8.1987–14.7.1989

– Tampereen kaupunki, kulttuuritoimenjohtaja 15.7.1989–31.8.2002 kulttuuriviraston (yleinen kulttuuritoimi, kaupunginorkesteri) päällikkö, nuorisotoimi liitetty virastoon 1997. Kulttuuritoimen päävastuualueen esimies, kulttuuripalvelut, nuorisopalvelut, kaupunginorkesteri 1997‑2002.

– Em. virasta vapaana 1.9.2002 – 31.8.2003 tehtävänä 55. Valtakunnallisten kotiseutupäivien järjestelyt (pääsihteeri)  ja Tampereen kaupungin kansainväliset kulttuurisuhteet. Em. virasta vapaana 1.9.–31.12.2004. Projektipäällikkö erityistehtävissä, kansainväliset kulttuurisuhteet, sisältötuotanto..

– Myönnetty omasta pyynnöstä ero kulttuuritoimenjohtaja virasta 1.5.2005 lähtien.

– Tietokirjailija, kulttuurialan yrittäjä 1.5.2005 –> KulttuuriTieto Saressalo ks. www.kulttuuritieto.fi

– Suomen Kotiseutuliiton toiminnanjohtaja 1.9.2008–30.8.2009. Pääsihteeri 1.9.2009–31.8.2013.

– Folkloristiikan dosentti Turun yliopistossa 3.4.1997–>

 

AKATEEMINEN OPETUSURA

 

Turun yliopiston humanistinen tiedekunta on päätöksellään 7.5.2008 asettanut FT, dosentti Lassi Saressalon kolmannelle ehdokassijalle Turun yliopiston kulttuuriperinnön professorin virkaan.

 

Vastaväitökset

 

– Marjut Huuskonen: Stuorra Jovnan ladut. Tenonsaamelaisten ympäristökertomusten maailmat. Turun yliopisto, humanistinen tiedekunta.6.6.2004

Marja Pentikäinen: Loputon matka. Vietnamilaisten ja somalialaisten kertomuksia pakolaisuudesta. Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta. 3.6.2005.

– Kirsi Laurén: Suo, elantoa ja elämyksiä. Kulttuurinen luontosuhde suokokemuksissa. Joensuun yliopisto. Humanistinen tiedekunta 18.8.2006

– Mira Karjalainen: In the Shadow of Freedom. Freedom discourses of Finnish sailors. Helsingin yliopisto, Humanistinen ja teologinen tiedekunta. 1.6.2007.

– Pasi Enges: Minä melkein uskon. Yliluonnollinen ja sen kohtaaminen tenonsaamelaisessa uskomusperinteessä. Turun yliopisto, humanistinen tiedekunta.2.6.2012.

 

 

Väitöskirjojen esitarkastukset

 

– Marja Pentikäinen: Loputon matka. Vietnamilaisten ja somalialaisten kertomuksia pakolaisuudesta. Helsingin yliopisto valtiotieteellinen tiedekunta. 14.12.2004

– Kirsi Laurén: Suo, elantoa ja elämyksiä. Kulttuurinen luontosuhde suokokemuksissa. Joensuun yliopisto. Humanistinen tiedekunta. 8.3.2006.

– Petja Aarnipuu: TURUN LINNA. Kulttuuriperintö narratiivisina tiloina. Helsingin yliopisto. Humanistinen tiedekunta.10.8.2007.

– Pasi Enges: Minä melkein uskon. Yliluonnollinen ja sen kohtaaminen tenonsaamelaisessa uskomusperinteessä. Turun yliopisto, humanistinen tiedekunta. 3.12.2011.

 

Sensor

 

Sensori(kuulustelutarkastaja) Tromssan yliopisto. Humanistinen tiedekunta 2008–

 

Lausunnot

lausunto FT Kirst Laurenin tieteellisestä pätevyydestä dosentin arvoon. 20.7.2011

- lausunto FD Charlotte Hyltén-Cavalliuksen pätevyydesta pohjoismaisen folkloristiikan, erityisesti vähemmistötutkimuksen dosentuuriin 12.12.2016.

– toiminut Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran referee-arvioijana 2011–

- toiminut Kalevalaseuran vuosikirjan refereearvoijana 2014

- Toiminut Genos- aikakausjulkaisun refereenarvijoijana 2015

 

Opetusnäyte

 

Opetusnäyte Turun yliopiston folkloristiikan dosentuuria varten hyväksytty arvosanalla ”erinomainen”. 8.1.1997.

 

Tuntiopetus Turun yliopistossa:

 

‑ folkloristiikan kenttätyö- ja materiaalinkäsittelykurssi, 20t luentoja ja 30 t harjoituksia kl 1974

‑ folkloristiikan peruskurssi, 18t luentoja sl 1974

‑ folkloristiikan proseminaariharjoituksia 24 t sl 1974

‑ folkloristiikan kenttätyömetodologia, 20 t luentoja kl 1976

‑ folkloristiikan peruskurssi, 30 t luentoja sl 1976

‑ empiirisen kulttuurintutkimuksen peruskurssi, 17t luentoja ja 6 t muuta opetusta kl 1977

‑ folkloristiikan peruskurssi, 26 t luentoja sl 1977

‑ folkloristiikan proseminaari, 15 t kl 1978

‑ empiirisen kulttuurintutkimuksen peruskurssi, 30 t luentoja ja 10 t muuta opetusta kl 1978

‑ folkloristiikan proseminaari 18 t sl 1978

‑ saamelainen folklore, 24 t luentoja sl 1978

‑ folkloristiikan proseminaari, 30 t kl 1979

‑ kulttuurien tutkimuksen empiiristen menetelmien kurssi, 25t luentoja ja 10 t muuta opetusta kl 1979

‑ folkloristiikan peruskurssi, 6 t luentoja sl 1979

- folkloristiikan proseminaari, 3 t luentoja ja 11 t muuta opetusta sl 1979

‑ perinnearkistokurssi, 16 t luentoja ja 12 t muuta opetusta sl 1980

‑ proseminaari 36 t kl. 1981

‑ perinnealueet I (Saamelainen folklore) 24 t luentoja kl1981

‑ folkloristiikan peruskurssi, 12 t sl 1981

- perinnearkistokurssi, 10 t luentoja ja 14 t muuta opetusta sl 1981

‑ proseminaari (folkloristiikka) 30 t sl 1981

‑ perinnearkistokurssi, 10 t luentoja ja 14 t muuta opetusta sl 1982, 10 t luentoja ja 14 t muuta opetusta sl 1982

- Suomen kansanomainen kulttuuriperintö, 12 t sl 1982

‑ perinnealueet 1, 24 t luentoja kl 1983

‑ siirtolaislasten kulttuuritausta, 2 t luentoja kl 1983, 3 t luentoja kl 1984, 4 t kl 1985, 2 t 1986, 2 t 1987, 2 t 1988

‑ proseminaari (folkloristiikka) 18 t sl 1985, 15 t kl 1986

‑ perinnearkistokurssi, 10 t luentoja ja 14 t muuta opetusta sl 1985

– kansanperinteen lajit, 12 t luentoja s1 1985, 12 t sl 1986

‑ folkloristiikan peruskurssi, 8 t luentoja sl 1986

‑ perinnearkistokurssi, 24 t luentoja ja 26 t muuta opetusta sl 1986

‑ kulttuurikeskuksen toiminnasta, 4 t luentoja kl 1987

– folkloristiikan proseminaari, 12 t sl 1987, 12 t kl 1988

‑ om finsk forndiktning. Suomen kielen kurssi pohjoismaalaisille 2 t 1986, 2 t 1987, 2 t 1988

– Pohjoismaiden perinteiset kulttuurivähemmistöt,12 t sl. 1988

‑ tutkimuksen menetelmistä 4 t s1. 1992

– Erilaisuudesta ja identiteetistä, dosenttiluento 17.‑18.9.,1.‑2.10. 1998, 12 t.

 

Tuntiopetus Åbo Akademissa:

 

‑ luennoinut pohjoismaista folkloristiikkaa cl-arvosanaa varten (perinne ja perinteenkannattajien elämä)4 t sl 1980

‑ luennoinut pohjoismaista folkloristiikkaa approbatur-arvosanaa varten (Kalevala‑runous, keräysmetodit ja tekniikka)8 t sl 1980

‑ luennoinut pohjoismaista folkloristiikkaa(suomalainen folkloristiikka) 4 t sl 1981

‑ luennoinut pohjoismaista folkloristiikkaa (finsk tradition)10 t kl 1983, 10 t kl 1984

– luennoinut kurssin "Fältarbetet" 4 t kl 1984

‑ luennoinut pohjoismaista folkloristiikkaa 13 t kl 1985

– luennoinut aiheesta "Finsk folkloristik" 7 t kl 198

‑ luennoinut aiheesta "Fältarbetesteknik" 7 t ja antanut muuta ryhmälle kuuluvaa opetusta 17 t kl 1985

‑ "Nordisk folkloristik, fältkurs" 10 t 1986

‑ luennoinut aiheesta "fältarbetet" 16 t sl 1987

‑ luennoinut aiheesta "finsk tradition" 7 t kl 1987

‑ luennoinut aiheesta "finsk folklore" 10 t kl 1988

‑ vierailuluento "Om tradition och identitet" 2t, sl 1988

‑ luennoinut aiheesta "finsk forndiktning" 6 t kl 1989 8 t kl 1990, 8 t kl 1991, 8 t kl 1992, 6 t kl 1993–1999.5 t sl 2000, kl 2001, kl 2002, kl 2003, kl 2004, kl 2005, kl 2006, kl 2007, kl 2008, kl 2010, sl.2011, kl 2012

 

Tuntiopetus Helsingin yliopistossa:

 

‑ luennoinut ja pitänyt kirjalliset kuulustelut saamelaisesta folkloresta historiallis-kielitieteellisessä osastossa, yht. 14 t aikana 6.‑27.10.1980

‑ laudaturluento aiheesta "Motiivianalyysi akkulturaatiotutkimuksessa'I 2 t kl 1984

‑ luennoinut Pohjoiskalotin perinnealueista 12 t 18.‑26.10. 1984

‑ seminaarialustus aiheesta "Suomalaiset ja vieras väki" 25.2.1991.

 

Tuntiopetus Tampereen yliopistossa

 

– kansanperinteen laitoksessa kulttuurintutkimuksen perusteet, 30 t kl 1990,30 t kl 1991,30 t kl 1992, 24 t kl 1993, 24 t kl 1994.

– kasvatustieteiden laitoksessa seuraavasti: kunnallisesta kulttuuritoimesta 3 t kl 1992, 1993, 1994, 1995, 1996.

– taloudellis-hallinnollisssa tiedekunnassa 1996- kulttuuritoimesta ja kulttuuriekonomiasta 2h.

 

Tuntiopetus Tampereen taiteen ja viestinnän oppilaitoksessa

 

‑ kulttuurityöstä 6 t sl 1992.

 

Åbo Hemslöjdlärarinstitut

 

– timlärare 1987‑89

 

Vierailuluennot mm.

 

– luennoinut Turun yliopiston Avoimen korkeakoulun järjestämällä Kulttuurialan kurssilla aiheesta "Kansanperinne ja sotapropaganda" 9.2.1982 ja aiheesta "Vainolaistarinasto", 16.2.1982.

– luennoinut Joensuun yliopistossa aiheesta "Pohjoiskalotti kulttuurialueena", 12 t kl 1985.

– Institutt for folkeminnesvitskap, Universitetet i Oslo "Personhistorier, genrekombinasjon eller ny genre" 2 t, 17.11. 1980.

– Etno-Folkloristisk institutt, Bergen " Om samisk folkekultur" 6 t 22‑24.11.1980.

– Finnmark Distriktshögskole ”Om tradisjoninsamling" 10 t, 22.‑23.2.86.

– antanut seminaariopetusta aiheesta "Minoritetsforskning" 6 t, Etno-folkloristisk Institutt, Univ. i Bergen 26.27.3.1984.

– Finnmark Distriktshögskole "Om tradisjoninsamling" 10 t, 22.‑23.2.1986.

– Finnmark Distriktshögskole "Tradisjon og etnisitet" 6 t, 7.5. 1988.

– Vaasan työväenopisto "Suomalaisesta kulttuuri-identiteetistä" 3 t, 19.1.1988.

– Skoledirektorene i Finnmark/Hogskolen i Alta, 4 t Kvenkulturen, har den ei framtid?" 2.12.1987.

– Kimitobygdens medborgarinstitutet. Om hembygdsforskning. Föreläsningsserie 1978‑79, 36 t.

– Suomalaisten kulttuurihistoriasta. Esitelmä Haaparannan kansanopiston Suomi -kurssilla 1987.

– pakolaisille tarkoitetun kulttuuriinperehdyttämiskurssin suunnittelu ja luennointi syksy 1988, Turun pakolaiskeskus.

– Arktisten vähemmistöjen tutkimuksesta. AHR ‑ symposiumityöryhmän seminaari, Helsinki 9.1.1989.

– Suomalaisuus kulttuuritaustana ‑ luento pakolaistyöntekijät ry:n seminaarissa Helsingissä 22.4.1989.

– Kulttuurivirkamiehen työstä ‑ luento Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskuksen kurssilla. Turku 16.1.1989.

– Arktisen alueen kansatieteellisestä tutkimuksesta -esitelmä "Kansatiedettä 100 vuotta" -seminaarissa Turussa 17.3.1989

– Kulttuuri ja vapaakuntakokeilu. Alustus Naantalissa 6.4.1989.

– Koulun ja kulttuuritoimen yhteistyö. Esitelmä Hämeen lääninhallituksen kouluosaston seminaarissa

– Kulttuuripainotteisen opetuksen kokeilun käynnistäminen kouluissa. Nokia 15.2.1991.

– Siirtolaislapsen kulttuuritaustasta. Luennot (2 t) Ruotsissa opiskelevien lastentarhanopettajien ekskursioilla Turussa 1986‑1991.

– Kansanrunojen sisäinen sanottava. Esitelmä Tampereen kaupungin kulttuuriluentosarjassa 9.3.1992

– Tarton kaupungin kulttuurihallinnon konsultaatiokurssin suunnittelu Tampereella toukokuussa 1992

– Luento asiakaskeskeisestä kulttuuripalvelusta Viron kulttuuriviranomaisille Tartossa 17.6.1992, Rakveressa 27.2.1993

– Erilaisuus ongelmana, luento ruotsinsuomalaisille opettajille Hanasaaressa 18.3.1993.

– Erilaisuuden ongelmatiikka ja etninen identiteetti Jyväskylän kesäyliopisto, Kurssi ”Kulttuurienvälinen tiedostaminen ammattitaidon osana" 4 h, 16.6.1993.

– Föreläsningsserie on finsk forndiktning, berättarkonsten och -motiver vid "Nordiska berättarseminariet" på Wik Slott, Uppsala, Sverige. 18 t. 26.7.‑30.7.1993.

– Etnisiteetti ja identiteetti. Jyväskylän yliopiston täydennyskoulutuskeskus. Kansainvälistyvä työ –.PD-opintokurssi. 3 h. 27.8.1993.

– Etninen identiteetti ja monikulttuurisuus yksilön ja yhteisön näkökulmasta. Seminaari "Suomen ulkomaalaispolitiikan linjat". Jyväskylän yliopisto. Täydennyskoulutuskeskus. 3 h. 7.9.1993.

– Itäinen ja läntinen vaikutus kansankulttuurissa. Kansallisuusaate ja suomalaisten kansallinen herääminen. Jyväskylän yliopisto. Täydennyskoulutuskeskus. Kansainvälistyvä työ ‑.PD -kurssi. 3 h. 11.9.1993

– Vähemmistökulttuureista. Kaarinan sosiaalialan oppilaitos, Aikuiskoulutusosasto. Kurssi "Monikulttuurinen hoito- ja huolenpito". 4 h. 28.9.1993.

– Etnisyys ja etninen identiteetti kulttuuriantropologinen näkökulma. Opetuskokonaisuus "Valmentautuminen kulttuurienväliseen kanssakäymiseen". Jyväskylän yliopisto. 17.6.1994

– Täydennyskoulutuskeskus. Lahti 5.2.1994. 4 h. Sama kurssi, 6 h 9.9.1994.

– Etnisyys ja etninen identiteetti. Opetuskokonaisuus "Etnisyys, kulttuurit, maailmankatsomukset". Jy, Täydennyskoulutuskeskus. Jyväskylä 12.2.1994. 3h.

– Case Tampere, asiakasnäkökulma tiedotukseen ja markkinointiin. Kuntakoulutus, kurssi "Kulttuuripalvelujen tiedotus ja markkinointi". Lappeenranta 17.5.1994. 1,5 h.

– Voiko identiteettiä museoida? Esitelmä Valtakunnallisilla museopäivillä Tampereella 18.5.1994.

– Kulturmöte mellan Norden och Novgorod. Esitelmä 5.7.1994 Savonlinnassa seminaarissa "Nordisk kulturvecka ‑ kulturernas sammanträffande i Savolax".

– Kulttuuripalvelu ‑ kunnan peruspalveluja. Esitelmä seminaarissa "Kansankulttuuri ‑ osa hyvinvointiamme. Etelä-Pohjanmaan kesäyliopisto. 30.6.1994

– Miehenä olemisesta naisten työyhteisössä ‑ ja naisista. Esitelmä Pohjoismaisessa Forumissa Turussa seminaarissa "Nainen ja työ". 3.8.1994

– Etnisyys ja etninen identiteetti; suhtautuminen toiseuteen. Esitelmä (teleopetus) Peräpohjolan opisto, Tornio. Jyväskylän yliopisto. Täydennyskoulutuskeskus. 23.9.1994. 3h.

– Kulttuurinen ihminen ja erilaisuuden hyväksyminen. Luento Tampereen sosiaalialan oppilaitoksen aikuiskoulutusosastossa. 24.10.1994, 3h.

– Kulttuuritoimi vapaa-aikatoimen järjestelmässä. Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden laitos. Kl 94, 2 h.

– Har kvenene ei framtid ‑ Studia Generalia esitelmä Altassa 4.5.1995 2h

– Om kvenkulturen ‑ Luentokokonaisuus Finnmark Högskole. 5.5.1995 4h.

– Suomalaisista myyteistä. Luento kirjallisuusseminaarissa Vesisaaressa 23.6.1995

– Suomalaisuudesta. Esitelmä Norja Suomi-seurojen liiton juhlassa Vesisaaressa 24.6.1995

– Visioner om den kommunala kulturproduktionens framtid. Åbo Akademi, Fortbildningssentralen 3.8.1995, 4h.

– Kulttuurierot ja oma kulttuurimme. Luento Tampereen kaupungin ja Pirkanmaan sairaanhoitopiirin henkilöstölle. Sarjassa Maahanmuuttajat tamperelaisina. 21.9.1995, 4h.

– Tampereen kaupungin EU-kouluttaja: Työvoimapolitiikka, koulutus- tutkimus- ja kulttuuripolitiikka EU:ssa. Luentosarja (toistuva) 1996‑1997.

– Kveenit. Esitelmä seminaarissa "Suomalaisugrilaiset idästä länteen”. Nurmes 13.7.1996.

– Kaupunkilainen muutoksessa. Esitelmä seminaarissa "Kaupunkikulttuurin juuret". Kotiseutupäivät. Rauma 2.8.1996.

– "Om östersjöfinska kulturer”. Esitelmä pohjoismais-balttilaisessa seminaarissa Tallinnassa 17.8.1996.

– Kveenikulttuurista. Esitelmä Sukututkimusliiton vuosipäivillä Rovaniemellä. 12.11.2001.

– Elias Lönnrot omas ajas ja meie ajas. Esitelmä Tarton yliopistossa 19.4.2002 konferenssissa ”Eesti ja põhjamaised väärtused”.

– The Cultural Strategy of the City of Tampere. Esitelmä Tarton kaupungin ystävyyskaupunkiseminaarissa 19.6.2002

– Finnish positions on the relations between Nordic and Baltic countries. Esitelmä pohjoismais-balttilaisessa seminaarissa Tallinnassa 4.10.2002

– Pohjoiskalotin etnohistorian pääpiirteet ja erityisesti Ruijan suomalaiset eli kveenit. Luento Helsingin yliopiston ikäihmisten yliopistossa. Imatra 21.1.2003, 3h.

– Paleltuiko metsänhaltija matkalla Ruijaan. Esitelmä Nilla Outakosken muistoseminaarissa Helsingin yliopistossa 30.5.2003.

– Ruijan siirtolaisuudesta. Esitelmä Taivalkoski-symposiumissa 5.7.2005.

– Ovatko kveenit kansa? Esitelmä Tuglas-seuran seminaarisarjassa Itämerensuomalaisia puheenvuoroja – kymmenen näkökulmaa identiteettiin. Helsinki 4.10 2005.

– Pelastakaa ladot ja muut. Esitelmä Suomen maatalousmuseon seminaarissa ”Maaseudun uhanalaiset rakennukset”. Loimaa 8.10.2005.

 Vepsäläiset – karjalaisuuden sisällä vai naapurissa? Karjalan liiton luentosarja: Sukukansat tutuiksi. Helsinki 11.10.2005.

– Itämerensuomalaiset. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran juhlaseminaari. Tampere 8.4.2006.

– Uudet itämerensuomalaiset. Museokeskus Vapriikin luentosarja. Tampere 3.5.2006.

– Kaukopartiotoiminta Jatkosodan aikana. Suomen Sotahistoriallinen Seura. Nurmes. 19.5.2006

– Kaukopartioiden radiotoiminta. Suomen Sotahistoriallinen Seura. Nurmes. 20.5.2006

­ Maakunta- ja heimokäsite identiteettiä luomassa. Karjalan Liitto. Helsinki 3.10.2006.

– Inkerinsuomalaiset toisessa maailmansodassa. Suuri sotaseminaari. Talvi- ja jatkosotien suomalaiset ja venäläiset tulkinnat. Turun suomenkielinen työväenopisto ja Turun yliopiston poliittisen historian laitos. Turku 18.11.2006.

– järjestö- ja yhdistystoiminnan perusteita sekä projektityöskentelyn perusteita maahanmuuttajille, Turku, Tampere 2006–2007

­ Kvenene – kjennetegn på kultur og etnisitet fra 1800-tallet til i dag, Ruija Kvenmuseet, Vadsø 28.1.2009

­ Mitä Kalevalassa on. Pori 28.2.2009.

– Etnisyyden kiemurat. Luento Turun yliopistoissa 27.4.2009.

– Soome Kodusondseltsite liit 60 v. Tallinna 22.5.2009.

– Paulaharju Ruija Rannalla. Ylitornio 27.6.2009.

– Katsaus Kalevalaan ja vanhoihin runoihin. Helsingin yliopiston ikäihmisten yliopisto, Hamina 7.10.2009.

– Kotiseututyö ja Veteraaniperinne. Helsinki 12.11.2009.

– Muumilaakso Kotiseutuna. Teuva 29.11.2009.

– Kalevalan tarinoita. Folklandia-seminaari 8.2.2010.

– Kveenit, Helsingin yliopiston ikäihmisten yliopisto, Hamina 10.2. 2010

– Inkeriläiset II maailmansodassa. Inkeri-seminaari,  Helsinki 13.2. 2010

– Kuoleeko Vepsä. Puheenvuoro kulttuurien kuolemasta. Tampereen Suomalainen Klubi. 15.2.2010.

– Kansalaiset kulttuuriympäristöasialla.XIV valtakunnallinen museologian seminaari, Jyväskylä 25.-26.3.2010

– Kirjallisuus ja pohjoinen vähemmistö.1800-luvun tutkimuksen verkoston 3. vuosikonferenssi. 28.1.2011.

- Kalevipoegin sisältö ja yhteydet Kalevalaan. Kalevalaseuran seminaari. Tallinna 26.5.2013.

 

– Lukuisia alustuksia kulttuuritoimen yhteiskunnallisista ulottuvuuksista ja kunnallisesta kulttuuritoimesta eri täydennyskoulutusyksiköissä, lähinnä tuottajakoulutusohjelmissa.

– Lukuisia esitelmiä, alustuksia ja valmisteltuja puheenvuoroja kansanperinteestä ja kulttuuritoimesta eri puolilla maata eri aikoina.

– Esitelmiä ja alustuksia maahanmuuttajien kulttuurikohtaamisesta eri kuulijaryhmille

– Lukuisia esitelmiä kotiseututyöstä 2008–

 

KIRJALLINEN TOIMINTA

 

Monografiat

 

Talvadaksen kylän etnohistoriallinen kehitys. Etnologinen tutkimus tenonsaamelaisen kylän elinkeinomuutoksesta. Folkloristiikan tutkimuksia 1. Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitos. Turku 1982, 203 s.

Päämajan kaukopartiot jatkosodassa. WSOY, Porvoo 1986. 358 s.’II painos 1987. III painos, WSOY Pokkari 2010.

Laskuvarjojääkärit. Laskuvarjojääkärikoulu 1962–1992. (yhdessä J. Vilkunan kanssa) Hämeenlinna 1992, 159 s.

KVEENIT ‑ tutkimus erään pohjoisnorjalaisen vähemmistön identiteetistä (väitöskirja). SKST 648. Helsinki 1996, 370 s.

– Pyhäjärven kappeli. (yhdessä P. Nuutisen ja I. Väätin kanssa) Tampere 1998, 71 s.

Kveenien maa. Tampereen Museoiden julkaisuja 60. Tampere 2000, 95 s.

– Inkeri. Kertomus Inkerin kansoista ja kulttuureista. Tampereen museoiden julkaisuja 56. Tampere 2000, 58 s. Sama viroksi ja venäjäksi. Julkaistu erikseen venäjäksi Pietarin näyttelyä varten 2003.

– Kansain kohtaloita. Suomalais-ugrilaiset ennen ja nyt. Tampereen museoiden julkaisuja 87. Tampere 2006. 100s.

Tartto–Tampere–Tartu 15 vuotta, aastat. Tampere Maja 10 vuotta, aastat. Kertomus ystävyydestä ja yhteistyöstä- Jutustus sõprusest ja koostööst Tampere 2007.

­ Kertomus kaapelitelevisiosta. Suomen Kaapelitelevisioliitto 1973­2007. Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry.. Helsinki 2008 (Yhdessä Matti Tulinin kanssa.)

Pois Suomesta. Suomesta paenneita, karkotettuja, väkisin vietyjä, laittomasti lähteneitä. Traff Kustannus. Tampere 2010.

Kertomus Kevosta. Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevon vuosikymmenet. Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevo. 2017.  335 s.

 

Oppikirjat ja vastaavat

 

Etnologian sanastoa (yhdessä T. ja P. Leimun kanssa) Turun yliopiston Kansatieteen laitoksen toimituksia I. Turku 1972. Uusittu painos 1979.

A Guide to Nordic Tradition Archives. (yhdessä G.Herrasen kanssa) NIF Publications No 7. Turku 1978

Äänitearkisto-opas. Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitoksen folkloristiikan ja uskontotieteen äänitearkisto. Turku 1981.38s.

Kulttuurin kenttätutkimus (yhdessä P. Suojasen kanssa) Tampereen yliopiston kansanperinteen laitoksen julkaisu n:o 9. Tampere 1982.

– Äänitearkisto-opas (yhdessä H‑P. Huttusen kanssa). Folkloristiikan toimitteita 3. Turku 1985.

Bibliografia kveeneistä, en kvensk bibliografi (yhdessä Venke Olsenin kanssa). Tromura, Kulturhistorie nr. 10. Tromso 1988.

­ Kotiseutututkijan ABC. Kotiseutuliiton kotiseutututkijan nettikäsikirja. 2013. Päätoimittaja.

 

Toimitetut teokset

 

Forskarkurs 1975, Traditon och samhälle. NIF Rapporter No 4. Åbo 1976

Ämneskonferens 1976. NIF Publications No. 5. Åbo 1976 (yhdessä G. Herrasen kanssa).

– Aihehakemisto. Inkerin henkisen kansanperinteen keruuprojekti. Folkloristiikantoimitteita 1. Turun yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos. Äänitearkisto (TKU). Turku 1981, 230 s.

– Kartano meren rannalla. Elämää ja historiaa Ala-Lemussa (yhdessä Marja-Leena Vilpon kanssa). Turku 1986.

– Miksi Tartto on. Toimitettu antologia Tarton hengestä (yhdessä M. ja A . Lõhmuksen kanssa) Tartto–Tampere 1998

Kohtaaminen Siperiassa (yhdessä Toimi Jaatisen ja Kaarina Suomisen kanssa). Tampereen museoiden julkaisuja 61. Tre 2002.

Kenen kotiseutu (yhdessä Erja Heleniuksen kanssa). Tampereen Museoiden julkaisuja 72 Tampere 2004.

Vepsä. Maa, kansa, kulttuuri. SKST 1005, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Tampereen museoiden julkaisuja 81. Tampereen museot. 2005.

Pitkällä matkalla. Kertomuksia pakolaisuudesta Suomessa. Etnika Oy. 2005. (Toimitettu Marja Pentikäisen väitöskirjasta).

­ Kotiseutuni mun. Kirjoituksia Kotiseudun & Hiidenkiven sadalta vuodelta. Yhdessä Pekka Laaksosen kanssa. SKS Toimituksia 1240, Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:21. 2009.

­ Kulttuuriympäristöni. Rakennettu maisema.  Min kulturmiljö. Bebyggd landskap. (yhdessä Liisa Lohtanderin kanssa)  Suomen Kotiseutuliitto ja ympäristöministeriö. Helsinki 2010.

­ Liikuttavat ympäristöt (yhdessä Liisa Lohtanderin ja Hilkka Högströmin kanssa). Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:24. 2012.

­KOTISEUTU 2013. Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A 22, A 23.

 

Julkaisemattomat opinnäytteet

 

Inkerin Para. Folkloristiikan pro gradu -työ. 1973 TKU sem 286.

Tampereen kaupungin kulttuurihallinnon uudistuksesta. Professionalismia vai asiakaskeskeisyyttä? Tutkintotyö, Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus 1992.

 

Artikkeleja mm.

 

– Siirtolaisuus saksalaisen kansatieteen ongelmana. Kotiseutu 1–2/1973.

– Kulttuurimaisema ja sen suojelu. Suomen Turku 1/1974.

– Congress Summary (yhdessä 0. Lehtipuron kanssa). Studia Fennica 20. Helsinki 1976.

– Folkloristikens profil. Analys av undervisningen i Finland. NIF Publications No 5. Åbo 1976, 106‑110.

– Seminaari vähemmistökulttuureista. Majakka 4/1977.

– Tradisjonar kring fiske. Delrapport for den folkloristiske undersökninga. Nefa Fältseminar, Öygarden 1974. Bergen 1978, 45–56.

– Folklore ja etninen identiteetti. Kulttuuri-identiteetin ongelmia: suomalaiset kulttuurivähemmistöt. Suomen Unesco-toimikunnan julkaisuja No 14. Helsinki 1978, 45‑56.

– Kommentar till Carsten Bregenhøjs inlägg vid den 21 nordiska etnologkongressen. Kulturell kommunikation. Lund 1979, 37–40. Sama englanniksi Ethnologia Scandinavica 1979, 33–35.

– The Sámi in Finland. A Case Study. Yhdessä H.Nuorgam-Poutasuon ja J. Pentikäisen kanssa. Cultural Pluralism and the Position of Minorities in Finland. Helsinki 1979, 51–93.

– Otto Anderssonilla tuloksekas tutkijan ura. Turun Sanomat 28.4.1979.

– Kuplia ja maailmoita ‑ opeta lapsesi valitsemaan. Majakka 2/1979.

– Kuvamme saamelaisista vääristynyt. Uusi Suomi, Faktasivu 10.4.1979.

– Perinnetutkimus nousussa. Uusi Suomi, Alakerta 7.6.1979.

– Museolaitoksesta ja miljööpolitiikan tehtävistä. Varsinais-Suomen joulu 1979.

– Kveenikulttuuri kuolemassa. Uusi Suomi, Alakerta 6.6.1980.

– Altajoen hiljainen marssi veti yhteen 700 vaeltajaa. Uusi Suomi 5.8.1980.

– Raporttisarja V kansainvälisestä Fennougristikongressista. Uusi Suomi 20.–29.8.1980.

– Tiefenforschung in einem samischen Dorf. Fabula 22,1/2 1981, 100‑105.

– Juurien etsintä ei ole vain muotia. Taustalla aatteellinen murros. Uusi Suomi, Alakerta 7.3.1981.

– Perinteentutkimuksen kieli on muuttunut. Uusista näkökulmista uutta tietoa. Uusi Suomi, Alakerta 9.6.1981.

– Jos jouluna leipäruohot näkyvät, tulee hyvä vuosi. Varsinais-Suomen joulu 1981.

– Tutkimusarkiston muodostamisesta. Kulttuurin kenttätutkimus. Tampere 1982, 235‑247.

– Keitä ovat kveenit. Kalevalaseuran vuosikirja 61. Helsinki 1982, 102‑124.

– Folkloristiikkako museoaineeksi? Museopolitiikka 1. 1982, 3–5.

– Kveenien kulttuuriperinne ja kieli tutkimuksen kohteena. Siirtolaisuus no 3. 1982, 27.

– Miksi sota hyväksytään. Turun yliopisto, Avoin korkeakoulu. Opintomoniste 2. 1982, 14‑79.

– Om etniska stereotyper. Folk og ressurser i Nord. Trondheim 1983, 195‑211.

– Synspunkt på forsking og innsamling av folkekulturen i Nord‑Noreg. Näkökohtia Pohjois-Norjan kansankulttuurin tutkimuksesta ja keräämisestä. Finnene ved Nordishavets strender Suomalaiset Jäämeren rannoilla. Turku 1982, 157–168.

– Identiteetin nurja puoli: etnisten stereotyyppien tarkastelua. Sananjalka 25. 1983, 83‑99.

– Ruijansuomalaisen kulttuurin esiinmarssi. Kveenien kulttuuripäivät Vesisaaressa 11.‑12.6.1983. Siirtolaisuus-Migration 3/1983, 26.

– Kveenikulttuuri elpyy. Kotiseutu 4/1983, 191.

– Ruijan kveenit laajan tutkimuksen kohteena. Turun Sanomat 12.6.1984.

– Measuring Change in Culture. Nord-Nytt 26/1986, 55‑62. VII International Congress for Folk Narrative research. Bergen 13.6.1984. Julkaistu myös kongressiraportissa.

– Tsuudi voitetaan viekkaudella. Suullinen perinne voimistaa saamelaisuutta. Tiede 2000, 2/1985, 913.

– Kadja-Nilla ‑ avain perinteen sanottavaan. Etiäinen 1. Turku 1985, 113‑134.

– Kveenikulttuuri elää, elpyy ja etsii muotojaan. Kaleva 24.6. 1985.

– Kveeni: puukonheiluttaja vai ahkera työmies? MET Tidskrift för Tornedalen och Malmfälten 2/3 1985, 26–29.

– Etnisyys ja identiteetti: ovatko kveenit etninen ryhmä? Suomen Antropologi 2/85, 73–79.

– Suomalais-ugrilaisten kansojen tutkijat koolla Komissa. Kaleva 11.8.1985.

– Suomalais-ugrilainen kieliperhe. Kaleva 12.8.1985.

– Kveenien II kulttuuripäivät. Siirtolaisuus 3/85, 23–24.

– Kveenitutkijat koolla Raisissa. Informaatio 4/1985, 12–15.

– Kveenitutkimuksen tilaa puntaroitiin Norjassa. Kaleva 2.11.1985.

– Finske, samiske og norske folketroelementer i kvenkulturen. Menneske og miljö i Nord-Troms 1986.

– Vaietaanko suomalaiskulttuuri Ruijan rannoilla kuoliaaksi. Nykypäivä 12.12.1985.

– Kveenien maa. Ruijan ihmeellinen ja koskettava maailma. Varsinais-Suomen joulu 1985, 18–21.

– The Sámi People in Finland. Cultural Minorities in Finland (ed. by Juha Pentikäinen and Veikko Anttonen) Helsinki 1985, 51‑61.

– Die Veränderung der samischen Kultur am Tenofluss. Ural-altaischen Jahrbücher Band 6. 1986, 21‑26.

– Enemmistö- ja vähemmistökulttuurin suhteista yhteiskunnassa. Kirkko ja vähemmistökulttuurit Pohjoismaissa, Seminaariraportti. Tukholma 1986, 5–10.

– From Oicotype (Ecotype) to the Study of Ethnotypes. A Perspective to Studying the Identity of the Finnish Minority in Northern Norway. Acta Borealia 2, 1986, 3‑17.

– Den kvänska minoriteten i Nord-Norge. Synpunkter på en identitetsanalys. VII nordiska migrationsforskarseminariet.Uppsala 1986.

– Ala-Lemun taistelu. Teoksessa Lassi Saressalo, Marja-Leena Vilppo: Kartano meren rannalla. Elämää ja historiaa Ala-Lemussa. Turku 1986, 56–67.

– Vad Nilla berättar för oss. Folklorens betydelse, red av Bengt af Klintberg. Göteborg 1987, 233–253.

– The Threat from Without. An Examination of Defensive Ethnic Folklore. Scripta instituti Donneriani Aboensis. Vol 12. Åbo 1987, 251–257.

– Identité same – stéréotypes et néomythologie. Kalevala et traditions orales du Monde. Colloques Internationaux du CNRS. Editions du CNRS. Paris 1987, 301‑308.

– Hotar främlingar den finska identiteten. Flyktinge- og invandrerpolitik i Norden. København 1987, 30–37.

– Uhkaavatko muukalaiset suomalaista identiteettiä? Turun Sanomat 4. 8.1987.

– Vanha yhdistyy uuteen Aunuksen Karjalassa. Turun Sanomat 24.71987.

– Me ja vierasmaalaiset. Suomalainen identiteetti sulkeutuu takaisin kuoreensa. Kaleva 18.2.1987.

– Ääni Turusta, rauha maailmalle. Varsinais-Suomen joulu 1987, 4‑7 (Kiertoartikkeli Turun Sanomat, Kaleva 24.12.1988.)

– Tapasinko maahisia? Turun Sanomat 20.4.1988, Majakka 2/1988.

– Vanha Raatihuone uuteen kukoistukseen. Suomen' Turku 4/1988, 157–159.

– Laatokalla, Äänisellä ja vähän Syvärilläkin. Matkakuvia Karjalasta. Varsinais-Suomen Joulu 1988, 12–15. Majakka 4/88.

– Kveeni-identiteettiä etsimässä. Kotiseutu 3/1988, 85–93.

– The Kadja-Nilla Corpus. A case study of Teno Sami culture in Finland. Studies in oral Narrative. Ed. by Anna-Leena Siikala. Studia Fennica 33, SKS 1989, 127–136.

– Kävimme ulkomailla Suomessa. Kalevalaseuran vsk. 72. 146–154. 1993.

– Kansalaistoiminta ja viranomainen. Alias 1/1994, 15.

– Mis on tamperelik. Tampere raamat. Kullervo 7/1994. Tartto 1994, 25–35.

– Laululava ja Tampere maja. Alias 3‑4/1994, 15.

– Voidaanko identiteettiä museoida? Museo 3/94. 2‑3.

– Kveenit ‑ siirtolaisia vai perinteinen vähemmistö. KIDE, Lapin yliopiston tiedotuslehti 8/1996, 23–25.

– Juha Pentikäinen and the shamans at Vapriikki. Ethnography is a Heavy Rire. Studies of Comparative Religion in Honor of Juha Pentikäinen. Religionvetenskapliga skrifter No 47. Åbo 2000, s. 333–336.

– Kotakylän vieraana. Kohtaaminen Siperiassa. Toim. Toimi Jaatinen, Lassi Saressalo, Kaarina Suominen. Tampereen museoiden julkaisuja 61. Tre 2002. s 46–54.

– Teoreettista taustaa kulttuurin ja etnisiteetin tutkijalle. Teoretisk bakgrunn for kultur- og etnisitetsforskeren. Arina. Nordisk tidskrift for kvensk forskning. Nummer 1. 2002. Pohjoismainen kveenitutkimuksen aikakausjulkaisu. Numero 1. 2002, 6–33. Kaamos Förlaaki. Alta 2002.

– Sivistys ja kulttuuri – luonnollinen olotila. Tampereen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan strategia, pääkirjoittaja. Tampere 2002.

– Kalendaariperinteestä. Keskisuomen kulttuuriportaali Finnica. 2003.

– Kenttätyössä kohtaa muita. Kalevalaseuran vsk 82. SKS 2003, s. 246–257

– Kaukopartiot tiedustelutehtävissä. Salaisen sodan sivut. Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitoksen julkaisuja. Helsinki 2003, s 57–72.

– Kohtaamisia Ruijanrannalla. Tornionlaakson vuosikirja 2003, s. 22–34.

– Artikkelit: Lukijalle, s. 5–14, Kulttuurinen kestävyys, s. 94–102 ja Loppuraportti, s. 133–150.

Kenen kotiseutu. Tampereen Museoiden julkaisuja 72. (Toim.Lassi Saressalo ja Erja Helenius) Tampere 2004.

– Kalevipoeg-eepoksen taustasta ja teemastosta. Tampere–Tartto-Seuran kotisivut. (www.tts.fi)

– Vepsäläisestä kulttuurista, totta ja tarua. Vepsä. Maa, kansa, kulttuuri. Toim. Lassi Saressalo. SKS ja Tampereen museot 2005, s. 11–23

Saate loputtomalle matkalle. Teoksessa Pitkällä matkalla. Kertomuksia pakolaisuudesta Suomessa (toim. Lassi Saressalo). ETNIKA OY. Helsinki 2005. s. 7–15.

– Inkeri ja Ruija, suomalaisekspansion kaksihaaraa. Ingermanland og Ruija. To greiner av finsk ekspansjon. Arina. Nordisk tidskrift for kvensk forskning. Nummer 2004–2005. Kaamos Förlaaki 2006. s. 94–111.

– Piirteitä kansakunnan historiasta – itsenäinen Suomi 90 vuotta. SuomiOpas. Kustannusosakeyhtiö Hyvä Tietää. Tampere 2007, s. 2–15. Myös ruotsiksi, saksaksi, hollanniksi, venäjäksi ja englanniksi.

– Kveenit. Sukututkimuksen jatko-opas. Suomen Sukututkimusseura.  2008. s. 156–158.

– Toven virtuaalinen Muumilaakso. Kulttuuriympäristöni. Rakennettu maisema.  Min kulturmiljö. Bebyggd landskap. (yhdessä Liisa Lohtanderin kanssa) Suomen Kotiseutuliitto ja ympäristöministeriö. Helsinki 2010.

­ Monenmoista kotiseuduista. Kotiseutukirjallisuuden koko kirjo. Bibliophilis 4/2012, 32-36.

– Palloa pesillä. teoksessa Liikuttavat ympäristöt(yhdessä Liisa Lohtanderin ja Hilkka Högströmin kanssa). Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:24. 2012.

­Pyhän Urhon syntymä Suomen Turussa (yhdessä Hannu-Pekka Huttusen kanssa). teoksessa Pyhä Urho – St Urho. Fakeloresta folkloreksi – From Fakelore to folklore. (Toim. Anne Heimo, Tuomas Hovi, Maria Vasenkari. Folkloristiikan julkaisuja 2. Turku 2012.

­ Kotiseutuliike – sekä murrosajan että vakauden liike. Kotiseutu 2013. 13­16.

Esko Aaltonen – uudistuvan kotiseututyön isä. Kotiseutu 2014. 14–21.

Paikka- ja uskomustarinat aineettomana kulttuuriperintönä. Esimerkkejä Talvadaksen kylästä ja seuduilta. Kotiseutu 2015. 44–51.

 

 

Kirja‑arvosteluja ym.

 

– Sampo ei sanoja puutu. Kalevalaseuran vsk 56. Uusi Suomi 19.4.1974.

– Perinteen tekijät ja tutkijat. Kalevalaseuran vsk. 60. Aamulehti 3.7.1980.

– Kjell Bondevik: Jurdbruket i Norsk folketro. Tradisjon 8, 1978.

– Jan Wall: Tjuvmjölkande väsen. Tradisjon 10, 1980.

– Kristoffer Sjulssons minnen. Tradisjon 10, 1980.

– Richard Berg: Når vi sitt' her og pratel. Tradisjon 10, 1980.

– Juha Pentikäinen: Oral repertoire and World View. Sananjalka 22, 1980.

– Knut Einar Eriksen, Einar Niemi: Den finske fare. Sikkerhetsproblemer og minoritetspolitikk i nord 1860‑1940. Siirtolaisuus 3, 1982.

– Lauri Honko, Orvar Löfgren: Tradition och miljö. Ett Kulturekologiskt perspektiv. Sananjalka 24, 1982.

– Symposien "Midt ‑ og nordskandinavisk historie og kultur". Raportti. Siirtolaisuus 3, 1982.

– Torunn Eriksen: To skilling for en sang. Folkelige viser i Nord‑Norge. Nord Nytt 15, 1983.

– Veikko Riihinen: Petsamon kalastus 1910‑luvulta vuoteen 1944. Informaatio 2/1984.

– Marjut Anttonen: Suomalaissiirtolaisten akkulturoituminen Pohjois-Norjassa. Informaatio 6/1984.

– Erich Kasten: Kulturwandel bei den Samen. Ural-altaische Jahrbücher 5, 1985.

– Idar Kristiansen: Polut johtavat merelle. Kotiseutu 2/1985.

– Nord Nytt 26, Kulturer i Norr. Red. Av Ingvar Svansberg och Leif Lindin, S uomn antropologi 2/1986.

– Jalamo ‑ Ruister: Sverigefinnar förr och nu. Nord-Nytt 1986.

– Ivar Bjørklund: Fjordfolket i Kvaenangen. Nord-Nytt 1986.

– Kirsti Suolinna ‑ Kaisa Sinikara: Juhonkylä. Tutkimus pohjoissuomalaisesta lestadiolaiskylästä. Informaatio 3, 1986.

– Nordnorsk kulturhistorie. Arv 1996.

– Juha Pentikäinen: Saamelaiset. Suomen kirkkohistoriallinen vuosikirja 1998.

– Laskuvarjojääkärit. Keskuslukko 2/2003.

– Marjut Huuskonen: Stuorra-Jovnnan ladut. Tenonsaamelaisten ympäristökertomusten maailmat. Sananjalka 46, 2004.

– Marja Pentikäinen: Loputon matka. Vietnamilaisten ja somalialaisten kertomuksia pakolaisuudesta. Työvoimapoliittinen tutkimus 274. Työvoimaministeriö. Helsinki 2005. Agricola.utu.fi/nyt/arvostelut 2005.

– Kirsti Laurén: Suo – sisulla ja sydämellä. Suomalaisten suokokemukset ja -kertomukset kulttuurisen luontosuhteen ilmentäjinä. Sananjalka 48. 2006.

– Pekka Turunen: Salaisen sodan asiamies. Mannerheim-ristin ritari Paavo Suoranta. Agricola.utu.fi/nyt/arvostelut.2007

Albiino mustassa Afrikassa. Päivikki Antola: Kurjuuden kasvot. Etnososiaalinen kuvaus Nairobin slummeista. Agricola.utu.fi/nyt/arvostelut.2007.

­ Meillä on oma kiria, oikialla murtehella. Rintala, Aulis: Kalevala eteläpohjalaisella murteella. Agricola.utu.fi/nyt/arvostelut.2008.

­ Dokumentti inkerinsuomalaisten kansanmurhasta. Inkerinsuomalaisten kohtalo: suomalaisten salattu kansanmurha Venäjällä ja sen seuraamukset vuosina 1930-2002 / L. A. Gildin venäjänkielisen kirjan "Sosiaalisesti vaarallisen kansan kohtalo" pohjalta toimittanut Jouko Sihvo ; kääntänyt Lilja-Emilia Kuivanen. Helsinki. Inkeriläisten sivistyssäätiö, 2007. Keuruu. 485 s.

Agricola.utu.fi/nyt/arvostelut.2008

­ Arkeologinen retki Satakunnan saloille. Unto Salo: Ajan ammoisen oloista. Satakunnan ja naapurimaakuntien esihistoriaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 1093, Tiede. Helsinki 2008. Hiidenkivi 2/2009.

 

Oma arvostelupalsta Suomen Kotiseutuliiton kotisivuilla www.kotiseutuliitto.fi/tietopankki/kirjamakasiini

 

2009

Andersson, Rani-Henrik: Lakotat. Kotkan ja biisonin kansa

Aspfors, Bertta: Vuosien lento – lapsuudesta sodan jalkoihin

Berghäll, Johanna & Pesu, Minna: Ilmastonmuutos ja kulttuuriympäristö. Tunnistetut vaikutukset ja haasteet Suomessa

Forsell, Hanna & Carlander-Reuterfelt, Gunilla: Ruukin elämää. Patruunoita ja työläisiä Kellokoskella

Gotsmann, Inge (toim.): Naturschutz vermitteln in Friedhofs- und Parkanlagen

Gotsmann, Inge (toim.): Vermittlung von Kulturlandschaft

Hartikainen, Seppo & Bagge, Oiva (toim.): Samassa venneessä

Hembygd i fokus. Finlands svenska hembygdsförbunds jubileumsskrift

Jaanits, Lembit (päätoimittaja) & Maaring, Eva & Ristkok, Andrus & Troska, Gea: Kodu-uurija teejuht

Jäppinen, Jere (toim.): Varokaa mustalaisia! Väärinymmärryksen historiaa. Suomen romanien vaiheita ja kulttuuria

Marko Kailasmaa (toim.): Kirkkoympäristön vaaliminen maankäytön suunnittelussa ja maisemanhoidossa

Kauppinen, Heidi: Kotipaikka. Muuttajan kotiseutusuhteen rakentuminen

Kota, Matti: Ahmoon kylä. Karkkilan kotiseutuyhdistys

Kulttuuripolitiikan strategia 2020

Lahdenvesi-Korhonen, Leena: Kulttuuriympäristöohjelma – miksi ja miten

Lahtinen, Rauno & Laaksonen, Hannu: Kävely puistojen Turussa

Lehtonen, Kaisa: Esihistorian jäljet Kaarinassa

Pehkonen, Marja: Hauraita muistoja Helsingin hautausmailta

Pietilä, Jyrki (toim.): Hilma, Juha ja me. Muisteluksia suvun piiristä

Pohjakallio, Kari (toim.): Tuuliviiri – tuhansien tuulten tulkki

Putkonen, Lauri (toim.): Päätöksen paikka. Kunnantalot ja kaupungintalot

Ranta, Pentti & Rahkonen, Pekka: Tampereen kaupunkiluonto. Opas kaupunkiekologiaan

Ranta, Sirkka-Liisa: Luutsaaren kalapirtti. Muikunpyyntiä Kuhmoisten Isojärvellä

Rautakorpi, Helena & Engström, Ann-Mari: Ruotsinpyhtää. Strömfors

Seppälä, Mikko-Olavi ja Muthreich, Margaretha (päätoimittajat): Helsingin Seurassa

Tommila, Päiviö: Usko ja valistus. Niinisen perheen tarina

Venäläinen, Päivi (toim.): Kulttuuriperintö ja oppiminen

Virtanen, Pekka & Kietäväinen, Asta: Kunnailta salomaille - metsät asutustilallisten elämässä

Yli-Tepsa, Matti – Ylivaara, Merja: Maastamuuttajien laulu. Kansanlauluja Ruijan rannoilta ja Pohjoiskalotilta

 

 

2010

 

Alanco, Jan & Pakarinen, Riitta: Foto Signe Brander. Valokuvia Helsingistä ja helsinkiläisistä vuosilta 1907–1913

Buharov, D. N.: Matka Lapissa syksyllä 1883

Flink, Toivo: Kotiin Karkotettavaksi. Inkeriläisen siirtoväen palautukset Suomesta Neuvostoliittoon 1944–1955

Haatio, Toivo (toim.): Sammatti ennen vanhaan – Simmottis pruukattiin praakastella

Kauko-Vainio, Sinikka & Vesanen, Elina & Teppo-Pärnä, Viri: TIEN LUMO – Aurajoen maisematie. Arvosta, kohenna ja vaali tieympäristöä

Knapas, Marja Terttu & Heikkilä, Markku & Åvist, Timo: Suomalaiset Pappilat. Kulttuuri-, talous- ja rakennushistoriaa

Lahti, Jalmari: Kotiseutuopetus maalaiskansakoulujen valmistavassa eli pientenkoulussa

Laurila, Aarne: Kasvoi kaupunki ympärillämme. Kolmen sukupolven Helsinki

Mäenpää, Heikki & Pyykkönen, Antti: Kaunis Kangsala – Beautiful Kangasala

Neuvonen, Petri (toim.): Kävelyretkiä 1930-luvun Viipurissa. Eino Partasen valokuvia

Päiviö, Raimo: Mikä tappoi seprakaupan? Suomalaisten ja virolaisten harjoittamasta vaihto- eli seprakaupasta, sen hiipumisesta 1800-luvun lopulta ensimmäiseen maailmansotaan ja sen loppumisesta 1920- ja 1930 -luvuilla

Toivio, Miia (toim.): Meissä on jotain yhteistä – Kuntarunokirja

 2011

Airio, Tuula: Lappeen hautausmaa Lepola – Ilmari Wirkkalan 1930-luvun hautausmaaideaali

Alapuro, Erkki: 450 vuotta Äijälän ratsutilan historiaa

Antin,Antero: Artjärven tarina. Artjärven Kotiseutuyhdistys ry 90 vuotta

Elettyä elämää Puotilassa  – Puotila-Seura ry. 50-vuotisjuhlakirja

Europaeus, Mikko (toim.): Etelä-Karjalan vuosikirja 2011

Gotzmann,  Inge ja Daniel Kölzer: Landwirtschaft – Kulturlandschaft – Regionale Esskultur

Haukkala, Teresa, (toim.) Monipaikkaisuus – ilmiö ja tulevaisuus

Heinonen, Jouko: Päijäthämäläinen kuntaidentiteetti – Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Helen: Tampereen POMO

Honkajoen Kotiseutuyhdistys ry:n johtokunta (toim.): Menneitä muistellen II. Honkajokinen ruokaperinne – pettuleivästä nykypäivään

Honkaniemi, Atte: Kurikka-Seuran historia – 75 vuotta kotiseutu- ja museotyötä Kyrönjoen muhkeissa kurikkalaisissa maisemissa

Immanen, Sanna & Pääskylä-Malmström, Terhi: Estofiilis! Kirja Virosta ja sen ystävistä

Itkonen, Pirjo: Kierros Kirstaassa – Piirteitä Nurmijärven kirkonkylän keskustasta 1900-luvun alkupuoliskolta
Kalleinen, Kristiina: Kansallisen tieteen ja taiteen puolesta. Kalevalaseura 1911–2011

Karisto, Antti ja Laaksonen Pekka: Punapaidat – Lahtelainen mäkilegenda

Kauhanen, Jouni: Surunsalmesta tiennäyttäjäksi – Suomussalmi 1945–2005

Kauranne , Antti ja toimituskunta: Senaatin ratsupoliiseista Marsalkan rakuunoiksi – Saksanniemen perintö 1917–2007

Kervanto Nevanlinna, Anja: Näköaloja kadunkulmalta – Kaupunkihistorian kirjoituksia

Kettunen, Kyösti (toim.): Lauri Kettunen, Südame sillad

Kivinen, Jussi: Höyryä Kainuun vesillä – 140 vuotta Kainuun höyrylaivahistoriaa

Koskimäki, Antti  (toim.) ja työryhmä: Lopen naisen kansallispuku – Maija Stiinalta Lopen naiselle

Kuivalainen, Teuvo (toim.) ja kirjatyöryhmä: Ka, muistelemma Tuupovuaroo

Kulha, Keijo K.: Kulttuurin etulinjassa. Erkki Salonen 1920–2001

Kähkönen, Sirpa: Kuopion taivaan alla
Laaksonen, Juha: Utö, syksy ja kevät ulkosaaressa

Lappalainen, Tarja: Ruijansuomalaisten elämää – Historiaa ja tarinoita Jäämeren rannalta

Lehto, Liisa: Kaipaus Karjalaan. Matkoja kotiseudulle

Leinamo, Kari: Yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista. Vuosina 2001–2009 toteutettujen maaseutu–kaupunki -kuntaliitosten tarkastelua

Mustonen, Pertti: Kaupungin sielua etsimässä – Kertomus Helsingin kaupunkisuunnittelusta Bertel Jungista nykyaikaan

Mäkelä, Ritva: Vettä ja virtaa. Lempäälän vesireittien historiaa

Nieminen, Kai (Lönnrotin Kalevalan pohjalta): Kalevala.Nyt

Nordberg, Henri & Kallio-Seppä, Titta & Nyström, Karl-Erik (toim.): Raja 200 – Gränsen 200. Tornionlaakson vuosikirja, Tornedalens Årsbok 2008–2010

 Oksanen , Eeva-Liisa(toim.) ja historiikkitoimikunta: Koti Pirkkolassa

Paulaharju, Samuli: Taka-Lappia

Putkonen, Lauri: Härkätieltä skeittipuistoon - Kulttuurin reitit ja rakennusperintö

Putkonen, Lausi (toim.): asiasta2 – Kirjoituksia restauroinnista ja rakennussuojelusta

Päivi Koskenranta, Pentti Valkeajärvi: Karhunahtaalta Karikkoselälle - Petäjäveden albumi

Seurujärvi-Kari Irja, Halinen Petri, Pulkkinen, Risto (toim.): Saamentutkimus tänään

Suihko, Marja-Stiina (toim.): Karun kaunis Lentiira - Kertomus kainuulaisesta kylästä

Syväoja, Hannu: Kulttuuripyöräilyä Hämeessä ja vähän ulkopuolellakin

Taidemaalari Ilmari Huitti – rehevän maaseudun kuvaaja

Tuomisto, Tero: Talot ja liike – Neljä vuosikymmentä työväentalojen yhteistoimintaa

Turpeinen, Juhani (toim.): Sahakylästä Asemakyläksi. Haukiputaan Asemakylän historia

Varpio, Yrjö: Talo ja kenttä

Yliniemi, eero (toim.): Väylän kyydissä

 

2012


Aaltonen, Ilppo ym. (toimituskunta): Lounais-Hämeen Kotiseutu- ja Museoyhdistyksen 81. vuosikirja

Allan, Tiitta (toim.): Sinisten maisemien mies – J.G. Granön tutkijantie 1882 – 1956

Alppi, Annukka & Mantila-Savolainen, Sari (toim.): Ympäristökasvatusta! sekä Gundelach Herlind, Börnsen Wolfgang (toim.): Vermittlung von Kulturlandschaft an Kinder und Jugendliche – Bund Heimat und Umwelt in Deutschland

Autio, Lasse (toim.):Soini lukemisto IV

Elomaa, Ville (toim.): Saarielämää – Kuvia Lauttasaaresta 1890–1939

Galtat, Hanna & Tornivaara-Ruikka, Riitta ja toimituskunta: Maalle!–
Helsingin seudun kulttuuriympäristöopas

Hagelstam, Wenzel & Jussila, Matti & Hagelstam, Katja (kuvat): Talonpoikaiskoti – Pentti ja Anne Siivosen Mattila

Halmekoski, Jouko (toim.): Orjamarkkinat - Huutolaislasten kohtaloita Suomessa

Hannula, Piritta & Salonen, Maria (toim.): Rakennukset kertovat – Arkkitehtuurista nuorille

Happonen, Sirke (toim.): Muumiopas
Harju, Jari & Keränen, Kaija (toim.): Näköalapaikka – Kertomuksia Pihlajamäestä

Hokkala, Lasse et. al. (toimituskunta): Jääkärihaudat Etelä-Pohjanmaalla
Hurme, Eija (koonnut): Vihdin asutushistoriaa, kulttuurimaisemaa ja vanhaa rakennuskantaa
Jankkari, Sakari (toim.): Suodenniemi – Elämää maalaispitäjässä vuosina 1540–1939

Kallio, Vappu (toim.): Maailman kaunein kylä
Karisto, Antti & Laaksonen, Pekka (toim.): Punapaidat – Lahtelainen mäkilegenda
Kastari, Pirkko-Liisa & Niemi, Juhani (toim.) Kultaisilla teillä
Kauranne, Antti ja toimituskunta: Senaatin ratsupoliiseista Marsalkan rakuunoiksi – Saksanniemen perintö 1917–2007
Kirjonen, Juhani & Hoppula, Salme & Kovitalo, Mari & Purokuru, Vesa & Satka, Mirja & Tallgrén, Reijo (toim.): Tiihalan Taidepolulla 2002–2011
Klemettilä, Sinikka & Leinonen, Tapio & Poropudas, Lauri (toim.): Nyynäjän tarina
Koivisto, Andreas (toim.): Vårt Sottungsby, Sotunkimme
Kostet, Juhani & Söderholm, Marita (toim.): Turun synagoga
Kuisma, Juha (toim.): Lempääläinen paikannimikirja
Kujala, Anna-Maija (toim.): Kotilaaksoni Toholampi
Kukkonen, Timo (toim.): Kolme kylää Nuijamaan nurkalta – Kouvola – Ruokola – Kokkila
Larimo, Sinikka (toim.): Sirkusrumpalin tytär –Lapsuusmuistoja Keravalta ja Kausalan mummolasta
Lehtinen, Ildikó (toim.): Volgan mutkasta Siperiaan – Sukulaiskansat tämän päivän Venäjällä
Lehtinen, Mikko (toim.): Täällä ovat juuremme –Korpijoki, Paaslahti, Ruotaanlahti, Ruotaanmäki, Siikalahti

Lind, Mari & Anttila, Kimmo & Liuttunen, Antti (toim.): Tammerkoski ja kosken kaupunki
Lumijoki-Seuran kirjatoimikunta: Lumijoen kotirintama muistelee

Mäki, Matti (toim.): Haaviston kylässä – Ihmisiä Meritien varrelta
Mäntsälä-Seuran julkaisutoimikunta (toim.): Piili tulee!
Niemelä, Jari & Nieminen, Kari (toim.): Näin muuttui Tampere
Niskakoski, Kalervo & Taskinen, Keijo (toim.): Äkäslompolo

Oikarinen-Jabai, Helena (toim.): Mun stadi
Ollikainen, Eila (toim.): Joutavilla jottae se tietättää – Savolaesta sannoo kolomekymmentä vuotta
Ollila, Anne (toim.): Turku vanhoissa valokuvissa 1865–1915
Penttilä, Simo (toim.): Mouhijärvi 1867–2008
Pulma, Panu (toim.): Suomen romanien historia
Puotila-Seura ry:n 50-vuotisjuhlakirja: Elettyä elämää Puotilassa
Ranta, Sirkka-Liisa (toim.): Naisten työt – Pitkiä päiviä, arkisia askareita
Rinne, Hannu (toim.): Perinnemestarin matkaopas rannikon puukaupunkeihin
Sarkki, Marja-Liisa (toim.): Elämää ja unelmia jälleenrakennusajan Suomessa

Sovelius-Sovion, Eero (toim.): Ihmisiä laivojen kaupungista – Henkilöhistoriaa 1700–1900-lukujen Raahesta
Syväoja, Hannu (toim.): Finnen ja Sillanpään lumoa – Kulttuuritarinaa Tampereen tienoilta
Torppa, Minna (toim.): Kylillä kummittelee – Saarijärveläisiä uskomustarinoita
Vesterinen, Ervo (toim.): Töölön kundien Stadi

2013

 

Bredenbeck, Martin & Gotzmann, Inge & Kölzer, Daniel (Red.): Jagdparks und Tiergärten

Eerola, juhani: Etelä-Oriveden kylät

Ervasti, Seppo: Kuusamo-Seura vuosina 1953–2013

Gotzmann, Inge & Grundmeier, Annette & Kölzer, Daniel & Kremer, Bruno P. (Red.): Beispiele und Methoden zur Kulturlandschaftsvermittlung

Haapanen, Eero: Sörkan rysäkeisarit – Kalastajia, ajureita ja salakuljettajia

Heljala, Minna & Seppälä, Sirkka-Liisa & Elo, Tiina: Joen ja meren rajakaupunki

Hoppu, Tuomas: Vallatkaa Helsinki – Saksan hyökkäys punaiseen pääkaupunkiin 1918

Huvikumpu, Liisa (toim.): Porrashuoneet.
Helsinkiläisiä porrashuoneita 1800-luvulta 1940-luvulle

Ikonen, Eero(toim.) ja toimituskunta: Harmoinen
Kuhmoisten kylistä ensimmäinen

Iltanen, Jussi: Suomen kuntavaakunat – Kommunvapnen i Finland

Juntumaa, Jouni: Elämää Jaaran Raitilla ennen ja nyt

Kaartinen, Anja (toim.): Äijänleuasta Victoria Vergeen
Tarinoita vanhoista esineistä ja elintavoista

Kauhanen, Jouni (toim.): Historian lastuja Oulujärven rantamilta

Kleemola, Jussi & Taimi, Heikki (toim.) ja toimituskunta:Kauhajoen kulttuurimaisemien kirja

Knuuttila, Tapio: Knuuttilan raitti

Komulainen, Minna: Maiseman tarina

Korpela, Seija (toim.): Kånalan landelaisesta Konalan kundiksi –
Muistelmia ja faktaa Konalan kasvun ajalta

Koskinen, Riitta: Suomalainen kartano

Kosunen, Sinikka (toim.): Kyläteillä – Alavi, Herneaho, Suvisranta-kyläkirja

Kärkkäinen, Tuulikki & Kärkkäinen, Matti: Kiuruveden historia ja sen kirjoittaja Juho Pöksyläinen 1858–1939

Laaksonen, Juha: Pihan linnut & pöntöt

Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas

Lahtinen, Anu & Kostet, Juhani & Vainio-Korhonen, Kirsi & Laakso, Veikko & Lahtinen, Rauno: Maakuntien ykkönen

Lahtinen, Rauno & Otronen, Merja: Kävely 1920- ja 1930-lukujen Turussa

Larsén, Maria: Pielisen rannalla ja Seppälä, Arto: Paraatimorsian

Latvakangas, Eva & Liuke, Jouni & Niemi, Heljä & Nummiora, Ritva & Syrjäsuo, Kristiina (toim.): Turku 2011– Kulttuuripääkaupungin pihakilpailu

Lavonen, Petri: Uusikaupunki

Marttala, Jorma: Pennon liepeillä siintävi selkä

Mattila, Leena: Naantalin kirkkomaa – Historiaa ja tarinaa
Nådendals kyrkogård – Historia och berättelser

Menneitä muistellen IV – Honkajokista elämänmenoa vuosisatain takaa tähän päivään asti
Puhtaaksikirjoitus ja taitto Pirkko Mäkinen

Myllykylä, Turkka (toim.): Vahdon vasikat – Sananparsia ja jutunpätkiä Vahdolta

Mäkelä-Alitalo, Anneli & Åkerlind, Merja: Salon mailla ja vesillä – Asikkalan Salon kylän historiaa ja muisteluksia

Mönkkönen, Mauri: Karhujen ja kalmosaarten mailta

Nieminen, Pekka: Päämaja Seinäjoella 1918

Nordberg, Henri (päätoim.), Lehtola, Minna (toim.): Tornionlaakson vuosikirja – Tornedals Årsbok 2012

Orrenmaa, Anssi (toim.): Herran kukkarossa – Kitinojan kirja

Parkkinen, Jukka & Wetterstand, Tuija: Suomen kalliomaalaukset

Piekka, Risto (toim.): Miinan mökki Sammatissa

Piispa, Heikki: Lavansaari – Itäisen Suomenlahden villit vuodet

Puntanen, Pia & Heinonen, Harri (toim.): Maiseman muisti

Puurunen, Leo (toim.): Martikkala–Väisälänmäki
Kyläkirja

Ranta-Maunus, Alpo (toim.): Ruona – Kylä historian laineilla

Rickheden, Per: Viipurin raitiotiet – Viipurin suomalais-ruotsalais-neuvostoliittolaisten raitioteiden 1912–1957 muistolle

Rinta-Tassi, Osmo (toim.): Kyröönjoki – Meirän joki

Riukulehto, Sulevi & Suutari, Timo: Joki on Nurmon äiti

Savijärvi, Ilkka ja toimituskunta: Puukkoinen
Kylä Isojärven koskireitillä

Parppei, Kati: Laatokan Valamo – 1800-luvun luostari matkailijoiden kuvaamana

Savolainen, Seija (toim.): Tuo pieni rahastajatyttö, tuo tyttö Osulan linjurien

Sorila, Ritva: Töysäläisen lapikkaan jäljet…Töysän kenkätehdas Oy 80 vuotta

Studio Ilpo Okkonen (toim.): A ja O – Toppeliuksen maalaukset Haukiputaan kirkossa
Tekstit Risto Känsälä, Jorma Mikola ja Pentti Pietarila

Talka, Anu (toim.) & Europeaus, Mikko & Heininen, Mirja & Kähtävä-Marttinen, Minna: Pitäjä ison kiven takana

Tallbacka, Liisa ja Pajunen, Marita (toim.): Alastaipaleen ja Peränteen kyläkirja III – Kylät elävät kuvina ja tarinoina

Turunen, Varpu (vastaava toimittaja) & Astikainen, Riitta & Salmela, Marja (toim.): Meidän rivari

Uusi-Seppä, Niina (toim.): Satakunnan kulttuuriympäristöt eilen, tänään, huomenna

Varpio, Yrjö: Vasiljeffit – Kotkalaisen kauppiasperheen tarina

Viljamaa, Toivo (suomennos, johdanto ja selitykset): Territorium Wirmoënse – Gregorius Halleniuksen Mynämäen kihlakunnan kuvaus

Vuori, Pertti: Konnun malliin – Konnunsuon vankilayhteisön historiaa

Vuorikari, Outi: Eläviä kuvia Kuopiossa 1897–2012

Ylitalo, Teppo: Lapuan kirjallinen historia

2014

Aaltonen, Henna (toim.): Torppari, suutari, apteekkari, pyykkäri – Esko Aaltosen valokuvia

Aitlahti, Hilkka ja toimituskunta:
Raha pois, sano Tantun Otto - Suonsalmen kyläkirja

Heiskanen, Markku & Hämäläinen, Mauno: Snellmanista Ahtisaareen – Henkilöt ja tapahtumat Kuopion laattoina

Ikonen, Elvi, Kykyri, Marita, Lievonen, Timo, Ryökkynen, Ari & Vangonen, Galina: Rakennettu ranta: Ruotsinsalmesta Kotkan satamaan

Karru, Minna (toim.): Ehheetä maitoo – Muisteluksia Huittisten meijeristä

Kauhanen, Jouni: Nöyrtyminen ympäristöpakolaiseksi: Lokan ja Porttipahdan tekojärvien sosiaalihistoria

Klemettilä, Sinikka: Aiju: Aiju von Schöneman muisteleeAhvenainen, Ritva: Kontiolahti: Kirkon kylä

Knapas, Rainer(red./toim.): Patricierhuset vid skvären, Bulevarden 10. Helsingfors. Patriisitalo puiston laidalla. Bulevardi 10. Helsinki

Kolkin kyläkirjapiiri(toim.): Silikki-Kolokista – Tarinoita Kolkin kylästä

Koskela, Hannu, Martikainen, Heidi & Nieminen, Kari: 60-luvun Tampere: Näin sen muistan

Kukkonen, Jukka: Rautalammin kasvot Pyykkösten valokuvissa

Köyliö-seuran kirjatoimikunta: Köyliim mukulaim muisteluksii – Lumienkeli ja muita tarinoita vuosien takaa

Lahtinen, Rauno & Otronen, Merja: Kävely puutalojen Turussa

Lahtinen, Rauno: Turun historia

Lehtinen, Matti Valtteri ja toimituskunta Leena Aaltonen ja Raija Lemmetty: Pas päästäje: Sastamalan kansan lauluja

Lindström, Jaakko: Mattssonin torpan väki

Luoto, Reino: San sää vaan Eeroi – Muistoja Erik Enqvististä

Lähde, Heikki K: Maatalon elämää lihasvoiman aikaan

Magga, Päivi & Ojanlatva, Eija: Ealli Biras: Elävä ympäristö

Myllyniemi, Satumaarit (koonti): Korpimuseo – Matka Ylä-Kainuun maagisiin maisemiin

Niemi, Tapani: Pelekolan eeppos: Kolome vuosisattaa jokka muuttivat koko maaliman

Nirkko, Juha: Suomen kesä: Päivästä päivään

Pohjakallio, Kari: Espoon seurakuntien rakennusperintöä

Raipala, Liisa: Uutisia Ikaalisista ja Jämijärveltä – Pohjois-Satakunta-lehden vuosisata 1913–2013

Raninen, Tarja (toim): Nummisuutareiden naapurit

Steel, Tytti & Turunen, Arja & Lillbroända-Annala, Sanna & Santikko, Maija (toim.): Muuttuva kulttuuriperintö – Det föränderliga kulturarvet

Syväoja, Hannu: Kulttuuripyöräilyä Pirkanmaalla ja Satakunnassa – Paikkoja, elämyksiä ja mietteitä teiden varsilta

Tarja Raninen: Nummisuutareiden naapurit. Palojoen kyläyhdistys ry.

Torppa, Minna(toim.): Saarijärvi soi – Kansansävelmiä arkistoista ja nykypelimannien soittamina

Tuiskulan kyläyhdistyksen historiatoimikunta: Tuiskulan torppareita ja itsenäistä isäntäväkeä

Äystön kuvahistoriikkityöryhmä: Kuvia entisajan Äystönkylästä

 

Muu tiedotustoiminta

 

– Kolumnisti ”Sipuli” Turun ylioppilaslehdessä 1970-l alussa

– Keskuslukko, Laskuvarjojääkärikillan tiedotus- ja uutislehti. päätoimittaja 1982‑1986.

– Lehtikirjoituksia, esiteaineistoja, haastatteluja yms. käytännön tiedotusmateriaalia tutkimustyön ja Vanhan Suurtorin kulttuurikeskuksen tiimoilta 1987–89.

– Virkaan liittyvä vastaava tiedottaja Turun Kulttuurikeskuksessa 1987–89.

­ Virkaan liittyvä vastaava tiedottaja Tampereen kulttuurihallinnossa 1989­2005.

– Tampereen kaupungin imagomarkkinointityöryhmän jäsen 1993

– NykyTampere -lehden päätoimittaja 1994–1996.

– Satunnaisia kolumneja Tampereen yliopiston tiedotuslehdessä Aikalainen.

– Suomen Kotiseutuliiton vastaava tiedottaja. Kotiseutuposti -jäsenlehden päätoimittaja. 2008–2013.

www.kotiseutuliitto.fi, päätoimittaja 2008–2013.

 

Radio- ja TV-tuotanto

 

– Radio-ohjelmia mm. perinteentutkimuksen alalta Yleisradiossa, Turun paikallisradiossa, Pohjois-Norjan paikallisradioissa

– Siniset hetket – Tampere-talon, Tampereen kulttuuritoimen ja TV–Tampereen yhteistyöohjelmasarja. Suunnittelija, tuottaja. kevät 1995, syksy 1995, kevät 1996.

– Maahanmuuttajien haastattelusarja Radio Moreenissa Tampereella 2001–2002

– Maahanmuuttajien haastattelusarja (1 krt/kk) Tampere–TV:ssä kevät 2003, syksy 2003,kevät 2004. Syksy 2005, kevät 2006.

– Tartto–Tampere–Tartu 15 vuotta/aastat. Tampere Maja 10 vuotta/aastat. DVD-dokumentti. Tampereen kaupungin kulttuuripalvelut. Tampere 2007.

 

Näyttelyt yms.

 

– Vanhalinnan museon kansatieteellisen opetusnäyttelyn toteutus. Turun yliopisto/Lieto. 1972

– TKU -perinnearkiston arkistosuunnittelu ja opetus 1970-luvulta 1980-luvun alkupuolelle.

– Inkeri-näyttelyn suunnittelu ja käsikirjoitus. Näyttely museokeskus Vapriikissa Tampereella syksyllä 2000, Tartossa 2001, Raumalla 2002. Samasta näyttelystä sovellettu venäjänkielinen versio, avattu Pietarissa osana Pietari 300-v. -ohjelmaa 25.2.2003. Mukana venäjänkielinen julkaisu.

– Kveenit -näyttelyn suunnittelu ja käsikirjoitus. Näyttely museokeskus Vapriikissa Tampereella 2002. Vesisaaressa 2002,., Altassa,, Torniossa, 2003. Porsangerin kunnassa 2007. Käsikirja Kveenien Maa. Tampereen Museoiden julkaisuja 60.

– Kohtaaminen Siperiassa. Näyttely Museokeskus Vapriikissa Tampereella talvella 2002. Osallistuminen näyttelyn tuottamiseen.

– Saamelaiskuvia ja -kertomuksia Tenojokilaaksosta. Tampere 2003.Tartto 2004 (Yhdessä Turun yliopiston työryhmän kanssa)

– Kansain kohtaloita. Suomalais-ugrilaiset ennen ja nyt. Näyttelykäsikirjoitus. Näyttely museokeskus Vapriikissa Tampereella. 2006

– Linnut. Näyttely Tampereen museokeskus Vapriikissa, synopsis. 2012.

 

Jäsenyydet tieteellisissä seuroissa ym.:

 

– Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäsen 1974–> Kansanperinteen neuvottelukunnan jäsen 1995–>, puheenjohtaja 2002–2004.                             Valtuuskunnan jäsen 1997–2002, Hallituksen jäsen 2000–>Hallituksen talousvaliokunta 2002–> Hallituksen                             puheenjohtaja 2010­2014, Kunniajäsen 2015–

– Turun Suomalaisen Yliopistoseuran jäsen 1978­>, hallituksen jäsen 1982–1987

– International Society for Folk-Narrative Research, jäsen 1979­>

– Pohjois-Suomen historiallisen yhdistyksen jäsen 1985–>

– Lounais-Suomen Kirjailijat - Sydvästra Finlands Författare ry:n jäsen 1988–>

– Suomen Kotiseutuliiton perinnejaoston jäsen 1987­2000

– Folklore Fellow Communications - työjäsen 1995­>

– Tampereen kaupungin tiederahaston johtokunta 1997–2004

– International Council of Museums, 1997–2014

– Kalevalaseuran jäsen 2002–>

– ARINA Nordisk tidskrift for kvensk forskning. Toimituskunnan jäsen. 2002–2010.

– Suomen tietokirjailijat ry:n jäsen 2005–>

– Suomen Viron-instituutin säätiön valtuuskunnan jäsen 2004–2013.

– Suomalais-ugrilaisen kulttuurirahaston säätiö hallitus 2011–

– Suomen Arvostelijain liitto, jäsen 2013–

 

Muu yhdistystoiminta mm:

 

– Laskuvarjojääkärikilta ry, puheenjohtaja 1980‑87, kunniajäsen

– Fallskjärmjägarklubben, Sverige, hedersmedlem 1985­

– Pyynikin rotaryklubi ry 1991–2013, Turku-Åbo rotaryklubi 2013–

– Tampereen Suomalainen Klubi ry, jäsen, esimies 1997–2001

– Pirkanmaan yrittäjät. 2005–2011

– Muumien Ystävät Yhdistys MYY ry. puheenjohtaja 2009–2011, kunniajäsen.

 

Apurahat

 

– Turun yliopiston kanslerin apuraha folkloristisen kenttätyön johtajaksi Bergeniin (NEFA Fältseminar 1974) 1974.

– Tromson yliopiston stipendi Lyngenin alueen suomalaisperäisen väestön perinteen koekeruuta varten 1976.

– A. Kordelinin säätiön apuraha saamelaisen kansanperinteen keruuta ja tutkimusta varten 1977.

– E. Aaltosen säätiön apuraha tenonsaamelaisen kansankulttuurin keruuta ja tutkimusta varten 1979.

– Niilo Helanderin säätiön apuraha saamelaiskulttuurin tutkimusta varten 1980.

– Turun yliopistosäätiön apuraha 1981.

– WSOY:n Kirjallisuussäätiön apuraha tutkimustyöhön 1989.

– Suomen Kulttuurirahaston apuraha väitöskirjatutkimusta varten 1989.

– Suomen Akatemian tutkimusmääräraha ulkomailla suoritettavaa tutkimusta varten 1992.

– Tampereen kaupungin tiedeapuraha väitöskirjan painatuskustannuksiin 1996

– Turun Yliopistosäätiön apuraha väitöskirjan painatuskustannuksiin 1996.

– Suomen Kulttuurirahaston apuraha näyttelykäsikirjoitusten kirjoittamiseen 2003.

– Suomen tietokirjailijat ry:n ½-vuotisapuraha tietokirjan tuottamiseksi 2005.

– Suomalais-norjalaisen kulttuurirahaston apuraha Ruijan matkaa varten. 2005.

– Kordelinin säätiön apuraha teoksen Inkerikot, vatjalaiset, setut. toimittamiseksi 2007–2008

–Kordelinin säätiön apuraha seminaarin Inkerikot, vatjalaiset, setut järjestämiseksi Tartossa 5.5.2008

– Suomen Tietokirjailijat ry:n apuraha tietokoneen hankintaa varten 2008

– Taiteen keskustoimikunta, Kirjastokorvausapuraha 2008

– Suomen tietokirjailijat ry:n apuraha tietokirjallisuuden kritiikkiin. 2009.

– Suomen tietokirjailijat ry:n apuraha tietokirjallisuuden kritiikkiin. 2011

– Suomen tietokirjailijat ry:n apuraha tietokirjallisuuden kritiikkiin. 2012

– Suomen tietokirjailijat ry:n apuraha tietokirjallisuuden kritiikkiin 2015.

– Suomen tietokirjailijat ry:n matka-apuraha 2014

 

 

Kenttätyöt ja opintomatkat

 

– Wärtsilän entisten työntekijöiden muistitiedon keruu. Turun yliopiston kansatieteen laitos 1972.

– Esinekeruu Vanhalinnan museoon Kaakkois‑Suomessa 1972.

– Kiikalan karjalaisten assimilaatiotutkimuksen keruu. (Turun yliopiston kansatieteen laitos, kysely B 11) 1973.

– Øygardenin kunnan perinteen keruuseminaarin folkloristisen osan suunnittelu ja johto (EFI-arkisto, Bergen) 1974.

– Kenttätyömatkoja Utsjoelle saamelaiskulttuurin tutkimusta varten (Turun yliopisto, folkloristiikan ja uskontotieteen laitos/Kulttuurien tutkimuksen laitos) TKU -arkisto 1975, 1976, 1978, 1979.

– Lyngenin alueen suomalaisperäisten asukkaiden koekeruu (Tromso Museum/NyK, TKU -arkisto) 1976.

– Turun karjalaisen siirtoväen perinnekeruun suunnittelu ja johto (TKU-arkisto) 1978.

– Kibergin (Nord-Varanger) folkloristisen perinnekeruun suunnittelu, kenttäseminaarin asiantuntija (TKU-arkisto) 1979.

– Projektin "Kvensk folkekultur i Nord-Norge" kenttätyöt Pohjois-Norjassa 1983-kenttätyöryhmien johtaminen 1984,1985,1986

– Kenttätyökoulutukseen liittyvien harjoituskeruiden suunnittelu ja johto Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitoksen oppiaineessa folkloristiikka ja Åbo Akademin Folkloristiska institutetissa 1974‑1988.

– Arkisto- ja kenttätutkimusmatka Petroskoihin ja Aunukseen Suomalais-neuvostoliittolaisen tieteellis-teknisen yhteistyökomitean stipendiaattina 1987.

– Tutustumis- ja opintomatka Bergenin kaupungin kulttuurihallinnon organisaatioon ja toimintaan 1988.

– Tutustumis- ja opintomatka Firenzen ja Bolognan kaupunkien kulttuurihallinnon organisaatioon ja toimintaan 1988.

– Tutustumis- ja opintomatka Göteborgin kaupungin kulttuurihallinnon organisaatioon ja toimintaan 1988.

– Tutustumis- ja opintomatka Norrköpingin kaupungin kulttuurihallintoon 1990.

– Tutustumis- ja opintomatka Tarton kaupungin kulttuurihallinnon organisaatioon ja toimintaan 13.3.1992. – – Konsultointi Viron kulttuuriministeriön ja alueellisen kulttuurityön kysymyksissä 17.–24.6.1992 Tallinnassa, Tartossa ja Pärnussa. 26.2.–2.3.1993 Rakveressa. Matkoihin liittyi esitelmäsarja ”Klientit ja kultuuriteenistus” (vironkielinen opintomoniste).

– Konsultointi Tarton kaupungin kulttuurihallinnon uudistamisessa 1993. Opintomateriaali ”Kultuuriplaneerimine. Kultuuriaspekt linnaplaneeringu fookusena,”

– Tutustuminen vanhojen rakennusten uudelleenkäyttöön Kööpenhaminassa, Odensessa ja Malmössä 13.‑17.8.1994

– EU opintomatkoja Brysseliin 1996‑1997

– Opintomatka Israeliin 1999

– Kenttätyömatka Siperiaan, Ob-joen alueelle (Nadymin kaupunki, porokylä, Nidan kylä ). Tutustuminen nenetsikulttuuriin. 23.3.–4.4. 2001

– Kenttätyömatka Vepsänmaalle 9.–16.8.2003.

– Tutustumismatka Liivinmaalle. 2004

– Kalevipoeg-kulttuurimatkareitin (Kalevanpojan paikat) suunnittelumatka Viroon 7.–12.7.2005, 12.–15.5.2006.

 

Kongressitoiminta

 

– International Association for History of Religion,- kongressisihteeristön jäsen 1973.

– Nordiska Institutet fdr folkdiktning (NIF), I Arkiv‑ och dokumentationskonferens 1974. Alustus "Om Ljudbandets arkivtekniska behandling". NIF Rapporter 3, Abo 1975.

– Etnogisk Ämneskonferens. Åsljunga, Sverige. 1974

– Forskarkurs 1975, Tradition och samhälle. Ellivuori. Kurssisihteeri.

– Forskarkurs 1976, Minoritet, kultur och samhälle. Airisto. Alustus "Folklig tradition som manipulationsvapen". Ref. Kursrapport 1976.

– NIF:s I folkloristiska Ämneskonferens, Solstrand/Bergen, Norge. 1976. Kurssisihteeri, alustus:"Folkloristikens profil". NIF Publications No 5, Turku 1976.

– NIF:s II Arkiv -och Dokumentationskonferens. Åbo. 1978. Konferenssisihteeri, alustus: "Information mellan traditionsvetenskapliga institutioner i Norden". NIF Publications No 6, Turku 1978.

– 21 Nordisk etnolog -och folkloristkonferens, Gotland, Sverige 1978. Pyydetty kommenttipuheenvuoro "Symbolspråk och massekommunikasjon. Ethnologia Scandinavica 1978.

– VII Congress of the International Society for Folk-Narrative Research. Edinburgh, Scotland 1979. Esitelmä: "Tiefenforschung in einem samischen Dorf". Fabula 1980.

– NIF:s symposium "Folklore i nationsbyggandet i Norden". Symposiumisihteeri. Turku 1979.

– Congressus quintus internationalis fennougristarum. Turku 1980. Raportointi Uusi Suomi –sanomalehteen.

– Kveeniseminaari. Rovaniemi 1980. Esitelmä:"Synspunkt på forsking og innsamling av folkekulturen i Nord­

Noreg". Suomalaiset Jäämeren rannalla. Turku 1980.

– Samisk og kvensk. Språk, historie og kultur. NAVF-seminaari, Tromssa, Norge 1981.

– "Midt- og nordskandinavisk historie og kultur", Trondheim, Norge. 1982. Esitelmä "Om etniska stereotyper", Folk og ressurser i Nord. Trondheim 1983.

– Suomalais-neuvostoliittolainen itämerensuomalaisen filologian symposiumi, Jyväskylä 1982. Esitelmä:" Henkilötarinat ‑ genrekombinaatio vai uusi perinteenlaji". Seminaariraportti 1982.

– 23 nordiske etnolog- og folkloristkongress, Fugløsentret,Danmark 1983. Esitelmä:" Politisk propaganda i folkloristisk belysning".

– Samisk og kvensk. Språk, historie og kultur. NAVF-seminaari, Alta Norge 1983. Alustus Suomen Akatemian humanistisen toimikunnan pohjoiskalottitutkimuksista.

– NIF:s IV folkloristiska ämneskonferens. Hässelby, Sverige 1984. Esitelmä "Vad Nilla berättar för oss". Folklorens betydelse. Göteborg 1987.

– The 8th Congress for the International Society for Folk Narrative Research, Bergen, Norge 1984. Esitelmä "How to Measure Cultural Change. Nord-Nytt 26, 1986.

– Samisk religion, Donnerska institutets tionde symposium. Abo 1984. Esitelmä "Stallo-traditionen som exempel på defensiv etnisk folklore". Scripta instituti Donneriani Aboensis, Åbo 1987.

– Folkloristiikan jatkokoulutusseminaari, Seili 1984. Esitelmä "Etnisten populaatioiden kautta kulttuuri-identiteettiin".

– Colloque Internationale du Labratoire des Langues Et Civilisations å Tradition Orale du C.N.R.S. ‑ symposiumi

"Kalevala 150", Pariisi 1985. Esitelmä "Pohjoismainen saamelainen identiteetti - stereotyypit ja uusmytologia". Editions du CNRS, Pariisi 1987.

– Kveenikulttuuripäivät Lakselv, Pohjois-Norja. Juhlaesitelmä:"Kveeni-identiteetistä". 1985. Kaleva 24.6.1985.

– Samuli Paulaharju -seminaari, Jyväskylä 1985. Esitelmä: "Perinneaineisto tutkijan lähteenä".

– VI kansainvälinen fennougristikongressi Syktyvkar, Komi ACCP/CCCP 1985. Esitelmä "Die Veränderung der Kombinationswirtschaft in einem samischen Dorf". Ural-altaische Jahrbücher 1986.

– Seminar om kvensk språk, historie og kultur, Nordreisa, Norge. 1985. Esitelmä "Finske, samiske og norske folketroelementer i kvenkulturen".

– Tutkijakokous samassa yhteydessä, esitelmä "Er kvenene ei etnisk gruppe?" Suomen Antropologi 2/85.

– Symposium on Uralic World View and Folklore. Budapest, Hungary. 1985. Esitelmä "From Oicotype to the Study of Ethnotypes". Acta Borealia 2/1986.

– Seminaari "ATK-arkistoissa". Helsinki 1985. Alustus "Kuva-analyysistä". 1985.

– Kvensk/finsk seminar for laerere som arbeider i distrikt med kvenske eller finske elever. Lakselv, Norge 1986. Kaleva 17.4.1988.

– Opintoliitto/Studiefrämjandet -seminaari Tukholmassa 1986. Esitelmä "Mikä ruotsalaisissa naurattaa ‑ etniset kaskut erilaisuuden ilmentäjinä".

– Folkkyrkan och minoritetskulturer i Norden. Seminaari Hässleholm, Ruotsi 1986. Esitelmä "Relation mellan minoritetskultur och majoritetskultur. Raportti Tukholma 1986.

– Research Seminar on Cultural Minorities. Finnish National Comission for Unesco. Helsinki 1986.

– VII Nordiska migrationsforskarseminariet, Sigtuna, Sverige 1986. Esitelmä "Den kvänska minoriteten i Nord-Norge. Synpunkter på en identitetsanalys". Raportti 1986.

– Esitelmä: Kvenkulturen ‑ har den en framtid.Kvensk/Finsk kultur i barnehage og grunnskole. Alta, Norge 1986.

– Det fjerde nordiske symposiet om Nordskandinavias historie og identitet. Tromssa 1987. Esitelmä: "Kvenkulturen ‑ har den en framtid"

– Jacob Hurt -seminaari Tallinnassa 1989. "Tiedon keräämisestä tiedostamisen keräämiseen".

– Studieprogram for kvenarkivet. Tutkijaseminaari Tromssan yliopistossa 1993.

– Suomalais-ugrilainen maailmankongressi. Syktyvkar, Komin tasavalta. 1.‑3.12. 1992. Tampereen kaupungin edustaja.

– Kirjallisuusseminaari Vesisaaressa 22‑25.6.1995, esitelmä "Om finska stereotyper"

– Finnskog-seminaari Rautalammilla 10.‑11.11.1995 Metsäsuomalaisten henkinen perinne. "Perinnettä vai romantiikkaa". Esitelmä.

– Itämerensuomalaiset. Seminaari Nurmeksessa. Esitelmä Kveeneistä 13.7.1996

– Kotiseutupäivät Raumalla 1‑3.8.1996 Esitelmä kaupunkilaisidentiteetistä.

– Pohjoismainen seminaari Tallinnassa 16.‑17.8. 1996. Esitelmä itämerensuomalaisista kansoista.

– Shamans ‑ Epics and Ecology. International Workshop. January 14‑16, 1999 Tampere. Symposiumin vastaava johtaja.

– I europäisches Märchenfestival. Essen 2001, Tampere 2002. EU-projektin suunnittelu ja johto. Festivaalin osana satusymposiumi. Esitelmä ”Tove Jansson und die Mumintrolle”.

– II europäisches Märchenfestival. Tampere 2002. EU-projektin suunnittelu ja johto. Festivaalin osana satusymposiumin suunnittelu ja johto.

– Inkerin liiton kesäpäivät Tampereella 2002. Tapahtuman suunnittelu ja johto.

– 55. Valtakunnalliset kotiseutupäivät. Tampere. Pääsihteeri 2002–2003, esitelmä ”Kulttuurisesta kestävyydestä”.

– Eräitä mietteitä menneestä ja tulevasta. Näkökulmia 2000-luvun perinneilmastoon. Esitelmä kansantanssiparlamentissa 10.1.2003.

– Deutsche Geschellschaft für Volkskunde. Seminaari Kultur im Medienwandel. Rostock Universitet. 5.-12.9.2004. Esitelmä ”Fernsehen und Invandrerkultur. Einige Beobachtungen”.

– Dialog och särart. Seminarium på hanaholmen –kulturcentrum för Sverige och Finland. Esitys ”Från minoriteter till mångfaldigheten eller frågan om kulturdiversitet”. 15.11.2007.

– Riiteistä ja rituaaleista folkriitteihin. Esitelmä Kansanmusiikin ja -tanssin edistämiskeskuksen Folkfoorumissa 11.1.2008.

­ Humanistin neljä elämää. Humanistiura 2008, Akavan Erityisalojen Liiton tapahtuma. Helsinki  16.10.2008

­ Valtakunnallisten kotiseutupäivien päävastuinen johtaja 2008­2013.

– Laaja luentokirtue maakunnissa teemasta ”Kuntaliitosten kulttuuriset vaikutukset”.kevät 2012.

Esitelmiä, alustuksia ja puheenvuoroja perinnetieteen, kulttuuripolitiikan, kulttuurihallinnon ja sotahistorian ja kotiseututyön sektorilta eri tilanteissa.

 

Huomattavimmat luottamustoimet

 

      – Turun yliopiston - humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvoston jäsen 1972‑1974, - konsistorin jäsen 1973‑1975, opintoasiainlautakunnan varapj. 1973‑1974, - KT‑suunnitteluryhmän jäsen 1976‑1977, - tutkimuspoliittisen suunnitteluryhmän jäsen 1976‑1977, - hallituksen varajäsen 1977‑1978, - avoimen korkeakoulun suunnitteluryhmän jäsen 1977‑1984

– Turun yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston jäsen 1972‑1974 , hallituksen jäsen 1972‑73,

– Suomen ylioppilaskuntien liiton tiedepoliittisen työryhmän jäsen 1972­1974

– Turun kaupungin - museolautakunnan varapuheenjohtaja 1977‑1984 -Biologisen museon kehittämistoimikunnan puheenjohtaja 1978 -ympäristövuoden toimikunnan jäsen 1980 -lastenkulttuuritoimikunnan jäsen 1981 -Vanhan Suurtorin rakentamistoimikunnan jäsen 1984‑1987 -kulttuurilautakunnan jäsen 1985‑1988 - Veteraanipäivätyöryhmän puheenjohtaja 1988‑1989 -lastenkulttuurityöryhmän sihteeri 1988‑1989 museolautakunnan jäsen 1989 -tutkimusyhteistyötoimikunnan jäsen 1988–1989

– Suomen Unesco-toimikunnan tutkimusprojektin "Cultural Pluralism" jäsen 1976‑1986

– Etnologisk-folkloristisk arbetsgrupp, järjestön varapuheenjohtaja ja kurssivaliokunnan jäsen 1973‑1975.

– Turun yliopiston tutkijainyhdistyksen -hallituksen jäsen 1976‑1977, - sihteeri 1977‑1982

– Kotimaisten kielten ja kulttuurimuotojen tutkimuksen keskusliiton ‑ arkistovaliokunnan jäsen 1977‑1982

– Turun Suomalaisen yliopistoseuran - hallituksen jäsen 1980‑1987

– Kotiseutuliiton perinnetoimikunnan jäsen 1987­1994

             – Suomen kulttuurisihteerit ry:n /Taide‑ ja kulttuurihallinnon ammattiliiton (TAKU) koulutustoimikunnan puheenjohtaja 1988‑1990, hallituksen jäsen 1989‑1990, 1993‑1995

– Paasikivi-opiston johtokunnan jäsen 1988‑1991

– Varsinais-Suomen Maakuntaliiton kulttuuritoimikunnan jäsen 1981‑1987

– Väinö Linna seuran hallituksen jäsen 1991–2002

– Suomalais-saksalaisten yhdistysten liitto ry, valtuuskunnan jäsen 1992 –

– Humanistisen Ammattikorkeakoulun Länsi‑Suomen osaston valtuuskunta ‑ puheenjohtaja 1999–2003

– Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäsen 1974– Kansanperinteen valiokunnan jäsen 1995-, puheenjohtaja 2002–2004.                             Valtuuskunnan jäsen 1997‑1999, Hallituksen jäsen 2000– Hallituksen talousvaliokunta 2002–, Hallituksen                             puheenjohtaja 2010–

– Nuorisoseuraliikkeen juhlavuoden 2006 neuvottelukunta. 2005–2006.

– Suomen Viron instituutin säätiön valtuuskunnan jäsen 2004–2013

­ Suomen Sukututkimusseura ry:n hallituksen jäsen 2009­2012

– Tampereen Suomalainen Klubi 1993–, esimies 2000–2002.

– Tampereen Harjun Seurakuntaneuvoston jäsen 2007­

– Tampereen evl. seurakuntien yhteinen kirkkovaltuuston jäsen 2011–

– Opetus- ja kulttuuriministeriön asettaman kirjastoapurahalautakunnan jäsen 2012–2014.

– Aluetutkimushankkeen (Ruralia-instituutti) ohjausryhmän jäsen 2011–2013.

– Suomi Frankfurtin kirjamessuilla. Ohjausryhmän pj. Seurantaryhmän jäsen (SKS:n edustaja) 2011­2014

 

Tampereen kaupungin edustajana

 

– Lastenkulttuurityöryhmä, -puheenjohtaja 1990

– Eino Salmelaisen Säätiö,  - hallituksen varajäsen 1991–2002

– Pispalan Sottiisi, - päätoimikunnan jäsen 1989‑1992, järjestelytoimikunnan pj 1989–2005, päätoimikunnan pj 1993­2005.

– Tove Jansson –konferenssityöryhmä, - jäsen 1991‑1994

– Taidemuseoiden yhteistyöryhmä ,puheenjohtaja 1991‑1992

– Taidehankintatyöryhmä, jäsen 1990–2005

– Taiteen perusopetusta ohjaava työryhmän puheenjohtaja 1995–2002

– Tampereen kauppakamarin matkailu- ja kongressivaliokunnan jäsen 1991, 1995‑1996

– Tampereen kaupunki, markkinointiviestinnän tausta- ja ideointiryhmä 1994

– Kulttuuri- ja nuorisotoimen yhdistämistä suunnittelevan työryhmän puheenjohtaja 1994‑1996

– Järvisuomi Pariisissa. (Tamperelaista arkkitehtuuria Suomi-instituutissa), työryhmän puheenjohtaja 1993‑1995

– Ett mångkulturellt Norden -projektiryhmän suomalainen vastuuhenkilö 1995‑1996

– Tampere 220 v. juhlavuoden suunnittelu- ja toteutustyöryhmän puheenjohtaja 1998–1999.

– Tampereen tiederahasto, asiantuntijajäsen 1997–2004

– A.R. Winterin muistosäätiö hallituksen jäsen 1996–2006

– Tampereen oopperatoimintasäätiötä valmistelevan työryhmän puheenjohtaja 1996

– Tampereen Teatterikesä hallituksen jäsen 1998–2006

– Lasten iltapäiväkerhotoiminnan suunnitteluryhmä puheenjohtaja. 1997–1998

– Nordisk Plattform. Yhteispohjoismaisten ystävyyskaupunkien yhteistyöfoorumin kulttuurisektorin puheenjohtaja ja koordinaattori 1996–2003

– Tampereen Ammattikorkeakoulu Taiteen ja viestinnän koulutusohjelman neuvottelukunta, puheenjohtaja 1999­2000

– Maahanmuuttaja- ja pakolaispoliittista ohjelmaa laativa toimikunta, jäsen 1998‑1999

– Tampereen kaupungin maahanmuuttaja- ja kotouttamisohjelmatyöryhmä, puheenjohtaja 1998–1999,

– Tampereen kaupungin edustaja Les Rencontres järjestössä 13.8.1999–2003

– Tampereen kaupungin edustaja EuroCities/Culture organisaatiossa 1999–2003

– Tampereen kaupungin edustaja Baltic Cities/Culture ‑organisaatiossa 1999–2003

– Tampereen kansainväliset lyhytelokuvajuhlat, hallitus 2000–2005

– Tampere Maja säätiö Virossa, valtuuskunnan puheenjohtaja 2001–2005

– Tampere Maja rajavastuuyhtiö Virossa, valtuuskunnan pj 2002–2005

– I Europäische Märchenfestival, Essen–Tampere 2001–2002. EU-projekti. Päävastuinen festivaalijohtaja

– Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan edustaja kaupungin hankintalautakunnan strategiaohjausryhmässä. 2002

– 54. Essener Lichtwochen.suunnitteluryhmän jäsen 2002–2003

– Nordrhein-Westfalen in Finnland 2005 suunnitteluryhmän jäsen 2003.

– Kallioniemi-säätiö. Hallituksen jäsen 2000–2006

– Kustaa Hiekan säätiön hallitus 2009–2013

 

Suomen Kotiseutuliiton edustajana

­ Euroopan rakennusperintöpäivän ohjausryhmä ja työvaliokunta 2008­

­ Turun kirjamessujen päätoimikunta 2008­2013

– Suomen Kuntaliiton Alueellisen vaikuttamisen työryhmä (ALVA)

– Oikeusministerön asettama Kansalaisvaikuttamisen neuvottelukunta (KANE) tutkimusjaosto 2008–2012

– Kalevala 175 v. toimikunta2009-2010

– Nordisk Hembygdsförbund, 2009–2013

– Valtakunnallisten Kotiseutupäivien järjestelytyöryhmät 2009–2013

– Yle Teema–Tämän haluaisin suojella - työryhmä 2009–2010

– Valtakunnallisen Jokaisen Oma Ympäristö (JOY), www.joy2010.fi) -kampanjan pääkoordinaattori 2009–2011

– Hiidenkivi- kulttuurilehden toimituskunta 2009­2012

– OKM:n asettama Paikallismuseotyöryhmä 2010­2012.

­ OKM:n asettama Kulttuuriperintöalan neuvottelukunta 2010–2013.

 

Asiantuntijatehtävät mm.

 

– Suomen kuntaliiton edustaja Museoviraston organisaatiouudistuksen työryhmässä 2001.

– Tampereen Museot, tieteellinen neuvonantaja näyttelyissä: Inkeri 2000, Kveenit 2002, Nenetsit (Kohtaaminen Siperiassa) 2002, Kansain kohtaloita, suomalais-ugrilaiset ennen ja nyt. 2006 .

– Kenttätyömatkan tieteellinen suunnittelu Ob-joen suistoon 2001. (Kentätyöryhmä: Tampereen museot, Pietari Suuren Antropologinen ja Etnografinen museo, Kunstkamera ja Helsingin yliopisto).

– Kenttätyömatkan tieteellinen suunnittelu Vepsänmaalle 2003.(Kenttätyöryhmä: Tampereen museot, Pietari Suuren Antropologinen ja Etnografinen museo, Kunstkamera).

– Aineiston kokoaja ja tekstin tarkastaja tutkimushankkeessa The Impacts of Culture on the Economic Development of Cities (toim. Jan van der Borg, Antonio Paolo Russo: European Institute for Comparative Urban Research, Erasmus University Rotterdam) Case Stydy of Tampere. 2005.

– Evaluator of research project proposals, Estonian Science Foundation, 2007

– Tieteellinen asiantuntija projektissa “Veien til Ruija” -kiertonäyttely 2011.

 

Sotilasura

– Varusmiespalvelu 2.5.1968‑27.3.1969 Laskuvarjojääkärikoulu, Utti.

– Kapteeni 1986

 

Kunniamerkit

– SL R, Sot.am, Kilta am, maanpuolustusmitali, Laskuvarjojääkärikillan kunniamitali, Laskuvarjojääkäriristi, Tartu tähe kavalier (Tarton kaupunki, Viro)

 

Huomionosoitukset

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kunniajäsen

Laskuvarjäjääkärikillan kunniajäsen

Svenska Fallskärmjägargillets hedersmedlem