Otsikko

KIRJALLISTA TOIMINTAA

Monografiat

Kulttuurien tutkimusta

– Talvadaksen kylän etnohistoriallinen kehitys.
Etnologinen tutkimus tenonsaamelaisen kylän elinkeinomuutoksesta.
Folkloristiikan tutkimuksia 1. Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitos. Turku 1982.

– KVEENIT –  tutkimus pohjoisnorjalaisen vähemmistön identiteetistä.
SKST 648. Helsinki 1996. (väitöskirja)

– Pyhäjärven kappeli (yhdessä P. Nuutisen ja I. Väätin kanssa). Tampere 1998.

– Kveenien maa. Tampereen Museoiden julkaisuja 60. Tampere 2000.

– Inkeri. Kertomus Inkerin kansoista ja kulttuureista.
Tampereen museoiden julkaisuja 56. Tampere 2000.
Sama viroksi ja venäjäksi. Julkaistu erikseen venäjäksi Pietarin näyttelyä varten 2003.

– Kansain kohtaloita. Suomalais-ugrilaiset ennen ja nyt.
Tampereen museoiden julkaisuja 87. Tampere 2006.

– Tartto–Tampere–Tartu 15 vuotta/aastat. Tampere Maja 10 vuotta/aastat.
Kertomus ystävyydestä ja yhteistyöstä. Jutustus sõprusest ja koostööst. Tampere 2007.
Samasta aiheesta käsikirjoittanut ja toimittanut DVD:n.

– Pois Suomesta. Suomesta paenneita, karkotettuja, väkisin vietyjä, laittomasti lähteneitä.
Traff Kustannus. Tampere 2010.

- Kertomus Kevosta. Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevon vuosikymmenet. Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevo. 2017.  335 s.

 

Sota- ja järjestöhistoriaa

– Päämajan kaukopartiot jatkosodassa. WSOY, Porvoo 1987 1.- ja 2. painos; 3.painos WSOY Pokkarit 2010.

Finska fjärrpatruller 1941-1944. Spaning och sabotage under andra världskriget. Svenskt Militärhistoriskt Biblioteks Förlag 2018.

– Laskuvarjojääkärit. Laskuvarjojääkärikoulu 1962–1992 (yhdessä J. Vilkunan kanssa).
Hämeenlinna 1992.

– Kertomus kaapelitelevisiosta. Suomen Kaapelitelevisioliitto ry 1973–2007
(Yhdessä Matti Tulinin kanssa). FiCom. Helsinki 2008.

Tarinoita Rajalta. Historiaa ja muistoja Rajavartiolaitoksen sadan vuoden taipaleelta. Rajavartiolaitos 2019.

Toimitetut teokset

– Etnologian sanastoa (yhdessä T. ja P. Leimun kanssa).
Turun yliopiston Kansatieteen laitoksen toimituksia I.
Turku 1972. Uusittu painos 1979.

– Forskarkurs 1975, Traditon och samhälle.
NIF Rapporter No 4. Åbo 1976.

– Ämneskonferens 1976 (yhdessä G. Herrasen kanssa).
Nif Publications No 5. Åbo 1976

– A Guide to Nordic Tradition Archives (yhdessä G.Herrasen kanssa).
NIF Publications No 7. Turku 1978

– Aihehakemisto. Inkerin henkisen kansanperinteen keruuprojekti.
Folkloristiikan toimitteita 1. Turun yliopisto, kulttuurien tutkimuksen laitos.
Äänitearkisto (TKU). Turku 1981.

– Äänitearkisto-opas. Turun yliopiston kulttuurien tutkimuksen laitoksen
folkloristiikan ja uskontotieteen äänitearkisto. Turku 1981.

– Kulttuurin kenttätutkimus (yhdessä P. Suojasen kanssa).
Tampereen yliopiston kansanperinteen laitoksen julkaisu n:o 9. Tampere 1982.

– Äänitearkisto-opas (yhdessä H–P. Huttusen kanssa).
Folkloristiikan toimitteita 3. Turku 1985.

– Kartano meren rannalla. Elämää ja historiaa Ala-Lemussa.
(yhdessä Marja-Liisa Vilpon kanssa). Turku 1986.

– Bibliografia kveeneistä, en kvensk bibliografi (yhdessä Venke Olsenin kanssa).
Tromura, Kulturhistorie nr. 10. Tromso 1988.

– Miksi Tartto on. Toimitettu antologia Tarton hengestä (yhdessä M. ja A. Lõhmuksen kanssa).
Tartto–Tampere 1998.

– Kohtaaminen Siperiassa (yhdessä Toimi Jaatisen ja Kaarina Suomisen kanssa).
Tampereen museoiden julkaisuja 61. Tampere 2002.

– Kenen kotiseutu (yhdessä Erja Heleniuksen kanssa).
Tampereen Museoiden julkaisuja 72. Tampere 2004.

– Vepsä. Maa, kansa, kulttuuri. SKS ja Tampereen museot 2005.

– Pitkällä matkalla. Kertomuksia pakolaisuudesta Suomessa (yhdessä Marja Pentikäisen kanssa).
Etnika Oy 2005.

– Kotiseutuni mun. Kirjoituksia Kotiseudun & Hiidenkiven sadalta vuodelta (yhdessä Pekka Laaksosen kanssa).
SKS Toimituksia 1240, Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:21. 2009.

– Kulttuuriympäristöni. Rakennettu Maisema. Min kulturmiljö. Bebyggt landskap.
(yhdessä Liisa Lohtanderin kanssa). Suomen Kotiseutuliitto ja Ympäristöministeriö.
Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:20. 2010.

Liikuttavat ympäristöt,  Miljöer son rör och berör. (Yhdessä Liisa Lohtanderin ja Hilkka Högströmin kanssa. Suomen Kotiseutuliitto ja Liikuntatieteellinen Seura. Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A 24. 2012.

Kotiseutututkijan ABC, http://www.kotiseutuliitto.fi/abc  2013.

Kotiseutu, Kotiseutuliiton vuosikirja 2013.

Inkerikot, setot ja vatjalaiset. Kansankulttuuri, kieli ja uskomusperinteet. (Yhdessä Kati Kallion ja Riho Grünthalin kanssa) SKS 2021.

Artikkelituotantoa mm:

Artikkeleja n. 100 sekä tieteellisissä että populaarijulkaisuissa, näistä keskeisimpiä:

– Piirteitä kansakunnan historiasta – itsenäinen Suomi 90 vuotta. Suomi Opas.
Kustannusosakeyhtiö Hyvä Tietää. Tampere 2007, s. 2–15.
Myös ruotsiksi, saksaksi, hollanniksi, venäjäksi ja englanniksi.

Identiteetin tutkimusta

– Siirtolaisuus saksalaisen kansatieteen ongelmana. Kotiseutu 1–2/1973.

– Folklore ja etninen identiteetti. Kulttuuri-identiteetin ongelmia:
suomalaiset kulttuurivähemmistöt.
Suomen Unesco toimikunnan julkaisuja No 14. Helsinki 1978, 45–56.

– Om etniska stereotyper. Folk og ressurser i Nord. Trondheim 1983, 195–211.

– Identiteetin nurja puoli: etnisten stereotyyppien tarkastelua. Sananjalka 25, 1983, 83–99.

– Etnisyys ja identiteetti: ovatko kveenit etninen ryhmä? Suomen Antropologi 2/85, 73–79.

– From Oicotype (Ecotype) to the Study of Ethnotypes.
A Perspective to Studying the Identity of the Finnish Minority in Northern Norway.
Acta Borealia 2, 1986, 3–17.

– Hotar främlingar den finska identiteten. Flyktinge- og invandrerpolitik i Norden. København 1987, 30–37.

– Mis on tamperelik. Tampere raamat. Kullervo 7/1994. Tartto 1994, 25–35.

– Teoreettista taustaa kulttuurin ja etnisiteetin tutkijalle. Teoretisk bakgrunn for kultur- og etnisitetsforskeren.
Arina. Nordisk tidskrift for kvensk forskning. Nummer 1. 2002.
Pohjoismainen kveenitutkimuksen aikakausjulkaisu. Numero 1, 2002, 6–33. Kaamos Förlaaki. Alta 2002.

Saamelaistutkimusta

– Tiefenforschung in einem samischen Dorf. Fabula 22,1/2 1981, 100–105.

– The Sámi People in Finland. Cultural Minorities in Finland (ed. by Juha Pentikäinen and Veikko Anttonen)
Helsinki 1985, 51–61.

– Kadja-Nilla – avain perinteen sanottavaan. Etiäinen 1, Turku 1985, 113–134.

– Die Veränderung der samischen Kultur am Tenofluss. Ural-altaischen Jahrbücher Band 6. 1986, 21–26.

– The Threat from Without. An Examination of Defensive Ethnic Folklore.
Scripta instituti Donneriani Aboensis. Vol. 12. Åbo 1987, 251–257.

– Identité same – stéréotypes et néomythologie.
Kalevala et traditions orales du Monde.
Colloques Internationaux du CNRS. Editions du CNRS. Paris 1987, 301–308.

Paikka- ja uskomustarinat aineettomana kulttuuriperintönä. Esimerkkejä Talvadaksen kylästä ja seuduilta. Kotiseutu 2015, 44-51.

Vähemmistötutkimusta

– Enemmistö- ja vähemmistökulttuurin suhteista yhteiskunnassa.
Kirkko ja vähemmistökulttuurit Pohjoismaissa.
Seminaariraportti. Tukholma 1986, 5–10.

– Synspunkt på forsking og innsamling av folkekulturen i Nord-Noreg.
Näkökohtia Pohjois-Norjan kansankulttuurin tutkimuksesta ja keräämisestä.
Finnene ved Nordishavets strender Suomalaiset Jäämeren rannoilla.
Turku 1982, 157–168.

– Kävimme ulkomailla Suomessa. Kalevalaseuran vsk. 72, 146–154. 1993.

– Kveenit – siirtolaisia vai perinteinen vähemmistö. KIDE, Lapin yliopiston tiedotuslehti 8/1996, 23–25.

– Kotakylän vieraana. Kohtaaminen Siperiassa. Toim Toimi Jaatinen, Lassi Saressalo, Kaarina Suominen.
Tampereen museoiden julkaisuja 61. Tampere 2002, 46–54.

– Kohtaamisia Ruijanrannalla. Tornionlaakson vuosikirja 2003, 22–34.

– Kenttätyössä kohtaa muita. Kalevalaseuran vsk. SKS 2003, 246–257.

– Artikkelit: Lukijalle, s. 5–14, Kulttuurinen kestävyys, s. 94–102 ja Loppuraportti, s. 133–150.
Kenen kotiseutu. Tampereen Museoiden julkaisuja 72 (toim. Lassi Saressalo ja Erja Helenius).
Tampere 2004.

– Vepsäläisestä kulttuurista, totta ja tarua.
Vepsä. Maa, kansa, kulttuuri. Toim. Lassi Saressalo.
SKS ja Tampereen museot 2005, 11–23.

– Saatteeksi loputtomalle matkalle. Teoksessa Pitkällä matkalla. Kertomuksia pakolaisuudesta Suomessa.
Toim. Marja Pentikäinen ja Lassi Saressalo. Etnika Oy. Helsinki 2005.

– Inkeri ja Ruija, suomalaisekspansion kaksi haaraa. Ingermanland og Ruija. To greiner av finsk ekspansjon.
Arina. Nordisk tidskrift for kvensk forskning. Nummer 2004–2005. Kaamos Förlaaki.

– Toven virtuaalinen Muumilaakso. Kulttuuriympäristöni. Rakennettu maisema.  Min kulturmiljö. Bebyggd landskap. (yhdessä Liisa Lohtanderin kanssa)  Suomen Kotiseutuliitto ja ympäristöministeriö. Helsinki 2010.

 

Internetissä

– Kalendaariperinteestä. Keskisuomen kulttuuriportaali Finnica. 2003. www.finnica.fi

– Kalevipoeg-eepoksen taustasta ja teemastosta. Tampereen-Tartto-Seuran kotisivut. 2005. www.tts.fi

– Kotiseutukirjallisuuden arviointipalsta.  2009- www.kotiseutuliitto.fi/tietopankki/kirjamakasiini

- Kulttuurinen kestävyys ja kotiseutujulkaisut. Kotiseutu 2023, 37 - 46.

Sotajuttuja

– Miksi sota hyväksytään. Turun yliopisto, Avoin korkeakoulu. Opintomoniste 2. 1982, 14–79.

– Kaukopartiot tiedustelutehtävissä. Salaisen sodan sivut.
Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitoksen julkaisuja.
Helsinki 2003, 57–72.

Kesätöissä Salpalinjalla 1960-luvulla. Teoksessa Salpalimnja. Itsenäisyyden monumentti. Saltalinjan perinneyhdistys 2017, 178-182

Kulttuuripolitiikkaa

– Tampereen kaupungin kulttuurihallinnon uudistuksesta. Professionalismia vai asiakaskeskeisyyttä?
Johtajakoulutuksen tutkintotyö, Tampereen yliopiston täydennyskoulutuskeskus. 1992.

– Kultuuriplaneerimine. Kultuuriaspekt linnaplaneeringu fookusena. Tartto, Rakvere 1993. (Opintomoniste)

– Tampereen kaupungin maahanmuuttaja- ja kotoutusohjelma. Pääkirjoittaja 2000.

– Sivistys ja kulttuuri – luonnollinen olotila.
Tampereen kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikatoimialan strategia, pääkirjoittaja.
Tampere 2002.

– Tampere 2011 Euroopan kulttuuripääkaupungiksi.
Hakemuksen taustakirjoittaja 2006.

– Suomen Kotiseutuliiton strategian –> 2015 kokoaja.

Esko Aaltonen - uudistuvan kotiseutuliikkeen isä. Kotiseutu 2014, 15-21.

Pojan kertomus kotiseudun kokemisesta. Kotiseutu 2016, 35-39.

Adoptoitu taketti. Arkeologia nyt 2020, s. 36-38.

Kotiseutukirjallisuudesta. Kotiseutu 2017, 61-66.

Pyhä Henrik ja hänen legendansa, Bausceanus 3-4, 2020, 6-10.

Majuri, kotiseutumies, etsijä. Teoksessa Maassa, puussa ja ilmassa. Janne Vilkunan juhlakirja. Suomen Kotiseutuliiton julkaisusarja A:40. 2022.  36-53.

Muuta tiedotustoimintaa

– Kolumnisti ”Sipuli” Turun ylioppilaslehdessä 1970-luvun alussa.

– Keskuslukko, Laskuvarjojääkärikillan tiedotus- ja uutislehti. Päätoimittaja 1982–1986.

– Radio-ohjelmia mm. perinteentutkimuksen alalta Yleisradiossa,
Turun paikallisradiossa, Pohjois-Norjan paikallisradioissa.

– Lehtikirjoituksia, esiteaineistoja, haastatteluja yms. käytännön tiedotusmateriaalia
tutkimustyön ja Vanhan Suurtorin kulttuurikeskuksen tiimoilta 1987–89.

– NykyTampere -lehden päätoimittaja 1994–1996.

– Siniset hetket – Tampere-talon, Tampereen kulttuuritoimen ja TV-Tampereen yhteistyöohjelmasarja.
Suunnittelija, tuottaja. Kevät 1995, syksy 1995, kevät 1996.

– Maahanmuuttajien haastattelusarja Radio Moreenissa 2001–2002.

– Saanko esitellä. Maahanmuuttajatyön haastattelusarja TV-Tampereessa 2003–

– Satunnaisia kolumneja Tampereen yliopiston tiedotuslehti Aikalaisessa.

– Suomen Kotiseutuliiton tiedotuslehden Kotiseutupostin päätoimittaja. 2010–2013, verkkosivujen www.kotiseutuliitto.fi päätoimittaja 2010–2013.

 

 

Jaa tämä sivu